'''Gilbert Newton Lewis''' ([[23. lokakuuta]] [[1875]] – [[23. maaliskuuta]] [[1946]]) oli [[Yhdysvallat|yhdysvaltalainen]] [[Fysikaalinen kemia|fysikaalisen kemian]] [[tutkija]], joka tunnetaan parhaiten [[happo]]jen ja [[emäs]]ten uudenlaisesta määritelmästä vuodelta [[1936]]. Sen mukaan ''molekyyliä[[molekyyli]]ä tai ionia[[ioni]]a sanotaan hapoksi, jos se voi vastaanottaa [[Kovalenttinen sidos|kovalenttisen sidoksen]] elektroniparin[[elektronipari]]n ja emäkseksi, jos se voi luovuttaa tällaisen elektroniparin''.<ref name=Hudson>{{kirjaviite | Tekijä = John Hudson | Nimeke = Suurin tiede -– kemian historiaa | Sivu = 330 | Suomentaja = Kimmo Pietiläinen | Julkaisija = Art House | Vuosi = 2002 | Tunniste = ISBN 951-884-346-5}}</ref>
Lewisin määritelmä on oleellisesti laajempi kuin [[tanska]]laisen [[Johannes Brønsted]]in [[teoria]]. Määritelmä perustuu havaintoon, jonka mukaan [[Kemiallinen sidos|kemiallisen sidoksen]] on mahdollista syntyä [[atomi]]en jakaessa [[elektronipari]]nelektroniparin.
Esimerkiksi [[natriumoksidi]]n (tai oikeastaan siinä olevan [[oksidi]]-ionin) ja [[rikkitrioksidi]]n välinen reaktio
on happo-emäsreaktio Lewisin, mutta ei Brønstedin tarkoittamassa mielessä. Tässä reaktiossa rikkitrioksidi toimii Lewis-happona ottaen vastaan elektroniparin oksidi-ionilta O<sup>2-</subsup>.<ref name=Hudson /> Brønstedin teorian mukaan se kuitenkaan ei ole happo, koska se ei voi luovuttaa [[protoni]]a. Oksidi-ioni sen sijaan voi toimia vahvana emäksenä myös Brønstedin mukaisessa merkityksessä, mutta tässä reaktiossa niin ei tapahdu.
HäneltäLewisilta on myös peräisin termi [[fotoni]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://web.mit.edu/invent/iow/lewis.html | Nimeke = Inventor of the week GILBERT NEWTON LEWIS (1875-1946) | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 8.11.2011 | Kieli = Eng.{{en}}}}</ref>
