Rakenne koostuuihmisen paskasta.[[Kuva:Polyten_chromosome.jpg|thumb|right|250px|a) [[Fluorescent in situ hybridization|FISH]]-värjätty banaanikärpäsen polyteenikromosomisto.]]
Polyteenikromosomit syntyvät interfaasikromosomeista peräkkäisten endoreduplikaatiosyklien seurauksena. Syklissä solu palaa aina uudelleen [[solusykli]]n S-vaiheesta takaisin G1-vaiheeseen, eikä [[solunjakautuminen|solunjakautumista]] tapahdu. Esimerkiksi [[banaanikärpänen|banaanikärpäsellä]] kymmenen syklin seurauksena syntyy pariutuneista homologisista kromosomeista 1024 kromatidia (= 2<sup>10</sup>), jotka pysyvät kiinni toisissaan.<ref name="syto" /><ref name="gene" /> [[Eukromatiini]] monistuu aina laji- ja kudosspesifisesti yhtä monta kertaa, mutta [[heterokromatiini]] replikoituu vain muutamia kertoja. Kromosomien koko on erittäin suuri tavallisiin interfaasikromosomeihin verrattuna. Ne voivat olla paksuudeltaan jopa 15 - 25μm ja pituudeltaan 100 - 25μm.<ref name="bs" /><ref name="syto" />
Polyteenikromosomeissa näkyy usein selvästi tummien kromomeeri- ja vaaleiden interkromomeeriraitojen vuorottelu. Juovarakenne syntyy [[DNA]]-rihmojen lukumäärän vaihtelusta ja erilaisesta pakkautumisasteesta kromosomin eri osissa. Juovarakenne on kromosomispesifi ja sen avulla voidaan esimerkiksi fysikaalisessa kartoituksessa eri kromosomit erottaa toisistaan. Kromosomit ovat organisoituneet kromosentrin ympärille, joka sisältää niiden [[sentromeeri]]alueet.<ref name="bs" /><ref name="gene" />
Banaanikärpäsellä on aikanaan arvioitu X-kromosomin juovarakenteen perusteella olevan yhteensä noin 5072 kromomeerijuovaa<ref>Bridges 1935 & 1938: Polytene Drawings for ''D. melanogaster''. Teoksessa King 1975: Handbook of Genetics, Volume 3 - Invertebrates of Genetic Interest. Plenum Press.</ref> Alun perin uskottiin, että yksi juova vastaa yhtä geeniä. Koska banaanikärpäsellä tiedetään olevan noin 16000 geeniä,<ref name="Adams">Adams, M.D., ''et al''. 2000: The genome sequence of ''Drosophila melanogaster''. Science 287:2185-2195. [http://www.sciencemag.org/cgi/reprint/287/5461/2185.pdf]</ref> täytyy niitä olla juovissa useampia. Usein nämä geenit ovat myös samanaikaisesti aktivoituvia. Myös juovien välisillä alueilla voi mahdollisesti sijaita geenejä.<ref name="syto" /><ref name="gene" />
