Ero sivun ”Tyyne-Kerttu Virkki” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[FileTiedosto:Tyyne-Kerttu Virkki (1907–2000), Finnish handicraft teacher and researcher.png|thumb|Tyyne-Kerttu Virkki nuorena.]]
'''Tyyne-Kerttu Virkki''' (aik. Wirkki, [[5. kesäkuuta]] [[1907]] [[Sakkola]] – [[20. marraskuuta]] [[2000]] [[Helsinki]]) oli [[käsityö]]<nowiki/>nopettaja, yrittäjä ja [[Omin Käsin]] -lehden [[päätoimittaja]] 1944–1970. Elämänsä aikana Tyyne-Kerttu Virkki teki määrätietoisesti työtä käsityön ja käsityökulttuurin hyväksi. Vuosina 1941–1944 hän työskenteli [[Itä-Karjala]]n sotilashallinnon alaisena työtupa- ja [[kotiteollisuus]]<nowiki/>tarkastajana ja [[Aunuksen Karjala|Aunuksen]] piirin työtupatoiminnan johtajana. Vuonna 1947 Virkki perusti koti- ja taideteollisuusliike Vokki Oy:n, jonka toimintaidea perustui [[Siirtokarjalaiset|siirtokarjalaisen]] väestön työllistämiseen työtuvissa ja kodeissa ympäri maata. Vuonna 1977 Tyyne-Kerttu Virkki sai [[Käsityöneuvos|käsityöneuvoksen]] arvonimen sekä ja perusti nimeään kantavan [[Virkki-käsityömuseo]]n, johon kuuluu noin 3&nbsp;000 esineen kulttuurihistoriallisesti arvokas käsityökokoelma. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kolumbus.fi/virkki-museum/museo.htm | Nimeke =Virkki käsityömuseo | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Suomen käsityön museo | Viitattu = 14.12.2012 }}</ref>
 
== Lapsuus ja kouluvuodet ==
Tyyne-Kerttu Wirkki syntyi 5.6. kesäkuuta 1907 [[Sakkola]]ssa Karjalan kannaksella. Lapsuutensa hän vietti suurella Wirkkilän tilalla, jonka Tyyne-Kerttu Virkin vanhemmat olivat hankkineet [[Pakkohuutokauppa|pakkohuutokaupasta]] vuonna 1906. Tähän Wirkkilän tilaksi nimettyyn entiseen Lampun tilaan kuuluivat myös [[kauppahuone]], [[majatalo]], oma [[Saha (teollisuuslaitos)|saha]], [[mylly]] ja [[Voimalaitos|sähkölaitos]]. Tila oli karjalainen suurperheen talo, ja se toimi 1930-luvulle asti karjanhoidon ja maanviljelyksen [[mallitila]]na. Oman väen lisäksi tilalla oli paljon palveluskuntaa sekä maatalousharjoittelijoita, jotka työskentelivät maatilalla ja tilan kaupassa.
 
Tyyne-Kerttu Virkki sairastui kolmevuotiaana [[tuberkuloosi]]in, minkä vuoksi hän joutui vietäämään pitkiä aikoja parantoloissa poissa kotoaan. Tuberkuloosi jätti sekä henkiset että fyysiset jälkensä Virkkiin, ja vei hautaan myös hänen äitinsä Maria Wirkin (os.Laamanen, k. 1911) sekä yhden veljen ja sisaren.
Rivi 15:
=== Vuodet Aunuksessa ===
 
[[Talvisota|Talvisodan]] aikana Tyyne-Kerttu Virkki toimi ensin siirtoväen työtupa- ja kotiteollisuustarkastajana. [[Jatkosota|atkosodanJatkosodan]] aikana hänet kutsuttiin Aunuksen piirin työtupa- ja kotiteollisuustarkastajaksi vuosiksi 1941–1944. Ompelu- ja korjaustöiden ohella kansanomaisesta käsityön tallentamisesta ja elvyttämisestä muodostui yksi työtupien keskeisimmistä tehtävistä. Sota-ajan materiaalipula raamitti työtupien toimintamahdollisuuksia, mutta toisaalta pakotti uusiin oivalluksiin ja kokeiluihin. Aunuksessa vietettämiensä vuosien aikana Virkki alkoi perehtyä syvemmin karjalaiseen käsityöperinteeseen, ja siten vuodet Aunuksessa ovat koko hänen uransa kannalta merkittävässä roolissa. Tuolta ajalta ovat peräisin myös hänen käsityökokoelmansa ensimmäiset noin 300 esinettä.
 
=== Ura päätoimittajana, toimitusjohtajana ja museonjohtajana ===