Ero sivun ”Edward Heath” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
lähde sotavuosille
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Valtionjohto
| nimi = Edward Heath
| kuva = [[Tiedosto:Heathdod.JPG|200px250px]]
| kuvateksti = Edward Heath vuonna 1966.
| arvo = [[Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri]]
| monarkki= [[Elisabet II]]
Rivi 7 ⟶ 8:
| seuraaja = [[Harold Wilson]]
| virassa = [[19. kesäkuuta]] [[1970]] – [[4. maaliskuuta]] [[1974]]
| ammatti = Journalistijournalisti, virkamies
| uskonto = [[AnglikaaniAnglikaaninen kirkko|anglikaani]]
| arvonimet = [[Sir]]
| allekirjoitus =
| syntymäaika = [[9. heinäkuuta]] [[1916]]
| syntymäpaikka = [[Broadstairs]], [[Kent (kreivikunta)|Kent]], [[Englanti]]
| kuolinaika ={{Kuolinaika ja ikä|9|7|1916|17|7|2005}}
| kuolinpaikka = [[Salisbury]], [[Wiltshire]], [[Englanti]]
| puolue = [[Konservatiivipuolue (Yhdistynyt kuningaskunta)|konservatiivi]]
| puoliso = poikamies
|}}
Sir '''Edward Richard George "Ted"”Ted” Heath''' ([[9. heinäkuuta]] [[1916]] – [[17. heinäkuuta]] [[2005]]) oli [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneen kuningaskunnan]] pääministeri vuosina 1970–1974 ja [[1970]]–[[1974]]Konservatiivipuolue ja(Yhdistynyt kuningaskunta)|konservatiivipuolueen]] johtaja vuosina [[1965]]–[[1975]]1965–1975.<ref>[http://www.number10.gov.uk/history-and-tour/prime-ministers-in-history/edward-heath The official site of the Prime Minister’s Office] Viitattu 20.9.2009 {{en}}</ref>
 
==Varhaiset vaiheet==
Heath oli syntyisin keskiluokkaisesta perheestä. Yliopiston hän kävi [[Oxfordin yliopisto|OxfordOxfordin]]issa Balliot[[Balliol CollegessaCollege]]ssa. Hän matkusteli nuorena laajalti Euroopassa ja todisti natsien[[Saksan Nürnberginkansallissosialistinen puoluekokoustatyöväenpuolue|natsien]] [[1937Nürnbergin puoluepäivät|Nürnbergin puoluekokousta]] 1937. Hänestä tuli tiukka fasismin[[fasismi]]n vastustaja ja hän kannatti opiskelijana Espanjan tasavaltalaisia [[Francisco Franco|Francon]] kansallisia vastaan.
 
Heath palveli Kuninkaallisessa tykistössä [[toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]] Kuninkaallisessa tykistössä ilmatorjuntajoukoissa ja kenttätykistössä ja yleni everstiluutnantiksi. Sodan jälkeen hän liittyi konservatiivipuolueen uudistussiipeen ja hänet valittiin parlamenttiin 1950.<ref name = huovinen-siikala>{{Kirjaviite | Tekijä = Huovinen, Pentti ja Siikala, Kalervo (toim.) | Nimeke =Maailmanpolitiikan kasvot | Vuosi =1963 | Sivu = 75| Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Weilin & Göös }}</ref> Helmikuussa [[1951]] hänestä tuli konservatiivien puoluekuria valvova [[whip]] ja [[1955]] hallituksen Chief Whip. Vuonna [[1956]] hän suositteli raportissaan [[Suezin kriisi]]n vuoksi eronneen [[Anthony Eden]]in seuraajaksi [[Harold Macmillan]]ia. Vuonna [[1959]] Macmillan nimitti hänet työvoimaministeriksi parlamenttivaalien jälkeen.
 
Heath oli ajattelultaan Eurooppa-keskeinen ajattelultaan. Hän uskoi Euroopan poliittiseen yhdentymiseen taloudellisen yhdentymisen lisäksi. Hän oli neuvottelijana ensimmäisissä epäonnistuneissa neuvotteluissa [[Euroopan yhteisönyhteisö]]n jäsenyydestä. Vuonna [[1964]] konservatiivisenkonservatiivien puolueenhävittyä hävitessävaalit vaalitpuolueelle alettiin etsiä uutta puolueen johtajaa ja vuonna [[1965]] Edward Heath valittiin yllättäen konservatiivisen puolueen johtajaksi. Hän säilytti asemansa konservatiivien hävittyä myös vuoden [[1966]] parlamenttivaaleissa. Hänen puolueensa menestys vuoden [[1970]] vaaleissa yllätti asiantuntijat. Tämä nähtiin hänen henkilökohtaisena voittona.
 
==Pääministerinä==
Heath keskittyi verojärjestelmän ja työmarkkinalainsäädännön kehittämiseen. Heathin merkittävimpänä saavutuksenaan pidetään Britannian liittämistä EEC:hen.<ref name="OBI">[http://www.guardian.co.uk/news/2005/jul/18/guardianobituaries.conservatives Obituary: Sir Edward Heath] The Guardian 2005 {{en}}</ref> Vuonna [[1971]] valmisteltiin liittymissopimus. Britannian jäsenyyden päätettiin alkavan [[1. tammikuuta]] [[1973]].
 
Heathin kaudella sattuivat myös [[Pohjois-Irlannin levottomuudet|Pohjois-Irlannin verisimmät tapahtumat]]. [[Verinen sunnuntai|Verisunnuntaina]] 30. tammikuuta 1972 brittiläiset laskuvarjojoukot ampuivat kymmeniä marssijoita [[Londonderry]]ssassä.<ref>[http://www.nytimes.com/2003/01/15/world/world-briefing-europe-northern-ireland-ex-premier-blames-army.html Northern Ireland: Ex-Premier Blames Army] NY Times 2003</ref> Hän salli Pohjois-Irlannin ministeri [[William WhitelawinWhitelaw]]in neuvotella epävirallisesti [[Väliaikainen IRA|Provisional IRA:n]] [[Seán Mac StiofáininStiofáin]]in kanssa Lontoossa, mutta sopimusta ei kuitenkaan saatu aikaan. Heathia vastaan tehtiin pommi-isku joulukuussa 1974 ja marraskuussa 1975,.<ref>[http://www.nytimes.com/2005/07/18/international/europe/18heath.html?pagewanted=3&_r=1 NY Times]</ref>
 
Heathin hallitus tunnusti myös virallisesti [[Kiina|Kiinan kansantasavallan]] 1972 ja vieraili tapaamassa [[Mao Zedong]]ia 1974 ja 1975. Hän piti myös läheisiä välejä Yhdysvaltain presidenttipresidenttiin [[Richard Nixon]]iin.
 
Ison-Britannian talous kasvoi vuosina [[1972]]–[[1974]]1972–1974. Työttömyys aleni 4–2,3 prosenttiin. Kansainvälinen [[öljykriisi]] vuonna [[1974]] huononsi talouden kehitystä. Energiakriisin vuoksi osa teollisuudesta teki vain kolmipäiväistä työviikkoa. Hiilikaivostyöläisten ryhtyessä lakkoon 5. päivänä helmikuuta [[1974]] Heath määräsi uudet parlamenttivaalit. Konservatiivipuolue sai kolme paikkaa enemmän kuin [[Työväenpuolue (Yhdistynyt kuningaskunta)|Labour]], mutta Ulsterin unionistit kieltäytyivät tukemasta heitä, eivätkä koalitioneuvottelut Labourin kanssa onnistuneet. 4. maaliskuuta 1974 hän erosi ja [[Harold Wilson]] muodosti Labourin vähemmistöhallituksen.
 
Heathin aikana konservatiivit olivat hävinneet kolmekolmet vaalit neljästä ja konservatiivien puoluejohtajaksi tuli 1975 opetusministeri [[Margaret Thatcher]]. Heath oli katkera syrjäyttämisestään, eikä ikinä hyväksynyt Thatcherin politiikkaa eikä liittynyt enää hänen hallitukseensa.<ref name="OBI"/>
 
==Muuta==
Heath jäi pois parlamentista vuonna 2001, jolloin hän sai [[Sukkanauharitarikunta|Sukkanauharitarikunnan]] jäsenyyden. Heath oli myös taitava muusikko. Hän johti [[Lontoon sinfoniaorkesteri]]a ja [[Royal Liverpool Philharmonic Orchestra]]a.<ref>[http://www.nytimes.com/2005/07/18/international/europe/18heath.html?_r=1 Edward Heath, Former British Leader and Advocate of European Unity, Dies at 89] NY Times</ref> Hän [[Kilpapurjehdus|purjehti kilpaa,]] ja oli Britannian joukkueen kapteenina vuoden 1971 [[Admiral's CupissaCup]]issa.<ref name="OBI"/>
 
Heath ei ikinä mennyt naimisiin. Myöhemmin elämäkerroissa on pohdittu, oliko Heath ehkä [[Homoseksuaalisuus|homoseksuaali]], mitä tukevia todisteita ei ole. Hänen piti mennä aikoinaan naimisiin lapsuudenystävänsä Kay Ravenin kanssa,<ref>[http://www.mirror.co.uk/news/top-stories/2007/04/25/hamps-ted-heath-115875-18958668/ Hamps-ted Heath] The Mirror</ref> joka kuitenkin nai 1950 lomalla tapaamansa ilmavoimien upseerin. Heath piti hänen kuvaansa esillä vielä vuosia tämän jälkeen.<ref> Michael Cockerell [http://www.guardian.co.uk/politics/2005/jul/19/conservatives.uk2 Ted Heath and me] Guardian 2005</ref>
 
Heath jätti kuollessaan yli viisi miljoonaa puntaa nimeään kantavalla [[Hyväntekeväisyys|hyväntekeväisyyttä]] harjoittavalle säätiölle.<ref>[http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/politics/4632094.stm Former PM Heath left £5m in will] BBC</ref>
 
== Lähteet ==
Rivi 51 ⟶ 52:
* [http://muistot.hs.fi/muistokirjoitus/1307/edward-heath Edward Heathin muistokirjoitus] Helsingin Sanomat
* [http://politics.guardian.co.uk/conservatives/story/0,,1530788,00.html PM who took Britain into Europe] Guardian
 
 
{{Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri}}
{{AAKKOSTUS:Heath, Edward}}
 
{{AAKKOSTUS:Heath, Edward}}
[[Luokka:Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerit]]
[[Luokka:Vuonna 1916 syntyneet]]