Wikipedia

Ero sivun ”Adolf Edvard Arppe” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
laajennetaan
p →‎Kemisti ja yliopistomies: - suvustakin on artikkeli
Rivi 3:
 
==Kemisti ja yliopistomies==
Adolf Edvard Arppe kuului [[Arppe]]n sukuun, joka oli lähtöisinalkujaan vanhastavanha ja varakkaastavarakas [[turku]]laisestalainen porvarissuvustaporvarissuku. Hänen vanhempansa olivat kihlakunnantuomari ja laamanni Nils Arppe ja kirkkoherran tytär Amalia Beata Cairenius. Koulunsa Arppe kävi [[Savonlinna]]ssa. Hän valmistui ylioppilaaksi vuonna 1833 ja opiskeli kemiaa sekä [[fysiikka]]a Helsingin yliopistossa [[Pehr Adolf von Bonsdorff]]in johdolla. Valmistuttuaan vuonna 1840 filosofian maisteriksi hän jatkoi opintojaan 1841–1842 [[Tukholma]]ssa [[Jöns Jacob Berzelius|Berzeliuksen]] laboratoriossa [[Lars Fredik Svanberg]]in oppilaana. Arppe väitteli tohtoriksi 1844 ja sai [[Dosentti|dosentuurin]] Helsingistä. Hän opiskeli seuraavana kahden vuoden aikana Euroopan johtavien kemistien laboratorioissa, [[Eilhard Mitscherlich]]in luona [[Berliini]]ssä, [[Friedrich Wöhler]]in luona [[Göttingen]]issä ja [[Justus von Liebig]]in luona [[Giessen]]issä, sekä teki opintomatkoja muihin Euroopan maihin.<ref name="KB">{{Kansallisbiografia|id=3121|nimi=Arppe, Adolf Edvard (1818 - 1894)|tekijä=Raimo Savolainen ja Pekka Pyykkö|ajankohta=28.2.2001}}</ref><ref name="matrikkeli">{{Ylioppilasmatrikkeli|15064}}</ref>
 
Arppe kiinnostui Wöhlerin vaikutuksesta [[Orgaaninen kemia|orgaanisesta kemiasta]]. Hänet nimitettiin 1847 kemian professoriksi Helsinkiin. Professorinväitöskirjassaan hän käsitteli [[Palorypälehappo|palorypälehapon]] yhdisteitä ja reaktioita. Hän jatkoi aktiivista tieteellistä tutkimusta ainakin 1860-luvun alkuun asti. Arppe otti käyttöön nimen [[nitroaniliini]] ja keksi muun muassa [[p-Nitroaniliini|paranitroaniliinin]] sekä eräitä [[rasvahappo]]ja. Hän julkaisi uransa aikana kaikkiaan 29 tieteellistä teosta. Yliopiston kemian laitoksella analysoitiin vuosina 1855–1861 Arppen johdolla yhteensä 45 suomalaista mineraalia ja yksi meteoriitti.<ref name="KB" /> Hän ajoi läpi uuden laboratorio- ja museorakennuksen rakentamisen kemian laitokselle. Vuonna 1869 [[Senaatintori]]n kulmaan valmistunut rakennus tunnetaan edelleen hänen mukaansa [[Arppeanum]]ina. Julkisuudessakin herätti huomiota usean sadan neliön laajuiden professorin virka-asunnon sijoittaminen rakennukseen.<ref name="KB" /><ref name="upps" /> Arppe toimi myös [[mineralogia]]n ja [[geologia]]n vt. professorina 1853–1867<ref name="matrikkeli" /> ja [[Suomen Tiedeseura]]n sihteerinä 1856–1867<ref name="KB" />.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Adolf_Edvard_Arppe”