Versio 15. huhtikuuta 2015 kello 10.06 muokkaa Anr (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, käyttöliittymän ylläpitäjät, ylläpitäjät 155 305 muokkausta p Käyttäjän 193.106.11.248 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Ejs-80 tekemään versioon. ← Vanhempi muutos		Versio 14. toukokuuta 2015 kello 23.03 muokkaa kumoa K9re11 (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 8 346 muokkausta Pohjois-Atlantin liitto->Nato Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Kuva:Leo2A5.JPG\|thumb\|300px\|[[Leopard 2~~\|Leopard 2A5~~]]A5, nykyaikainen saksalainen taistelupanssarivaunu.]] [[Kuva:APP-6 Armored.svg\|thumb\|[[Panssarivaunujoukot\|Panssarivaunujoukkojen]] [[taktiset merkit\|taktinen merkki]].]] '''Panssarivaunu''' (puhekielessä usein ''tankki'', vanh. ''hyökkäysvaunu'') on [[telaketju]]illa kulkeva [[panssari\|panssaroitu]] moottoriajoneuvo. Panssarivaunuja on moniin erilaisiin käyttötarkoituksiin. Panssarivaunun nimitys suomen kielessä on [[saksan kieli\|saksan kielestä]] peräisin. Saksan kielessä panssarivaunu on ''Panzerkampfwagen'' eli ''panssaritaisteluvaunu'', jolla tarkoitetaan varsinaisesti [[taistelupanssarivaunu]]a niin kuin suomen kielessäkin. Rivi 94: == Aseistus == [[Kuva:T-55 RB.jpg\|300px\|right\|thumb\|T-55 panssarivaunu.]] Panssarivaunun tykki asetetaan tehtävänsä mukaisesti. Taistelupanssarivaunun pääase on yksittäinen suurikaliiperinen panssarikanuuna. Nykyvaunuissa psv-kanuunan kaliiperi on 120 millimetriä ([[~~Pohjois-Atlantin liitto\|NATO~~Nato]]) tai 125 millimetriä ([[Venäjä]], [[Ukraina]]). Tehokas ampumaetäisyys ulottuu kolmesta viiteen kilometriin. Toissijaisena aseena on ainakin yksi [[konekivääri]], usein myös ilmatorjuntakonekivääri. ===Aseistuksen historia=== Rivi 107: Yhdysvalloissa panssarivaunukanuunojen kehitys hiipui sodan lopun jälkeen. Yhdysvalloissa ei ole kehitetty toisen maailmansodan jälkeen yhtään täysin uutta palveluskäyttöön asti päässyttä panssarivaunukanuunaa. [[M60 Patton\|M60]]- ja M1-vaunuissa oli yhdysvaltalaisella lukolla varustettu brittiläinen 105 millimetrin ''L7''-kanuuna. Yhdysvallat siirtyi saksalaisen Rheinmetallin suunnittelemaan 120 millimetrin tykkiin 1980-luvun puolivälissä [[M1 Abrams\|M1A1 Abrams]] -vaunun myötä. [[~~Pohjois-Atlantin liitto\|Naton~~Nato]]n standardipanssarivaunukanuunakaliiperi on nykyään 120 millimetriä. Suuremmat aseet vaatisivat suuremman, raskaamman, voimakkaamman ja kalliimman vaunun. Tykkien läpäisyä on kuitenkin saatu parannettua koko ajan tehokkaammilla ampumatarvikkeilla. Kanuunoissa käytetyt ammukset ovat vaihdelleet suuresti. Varhaisimmat ammukset olivat hieman räjähdysainetta sisältäviä [[panssarikranaatti\|panssarikranaatteja]] ja umpiteräksisiä panssariammuksia. Pian kuitenkin huomattiin, että räjähdyksen vaikutus oli mitätön kranaatin liike-energiaan verrattuna. Rivi 169: ===Doktrinaalinen kehitys=== [[Kylmä sota\|Kylmän sodan päättymisen]] jälkeen [[~~Pohjois-Atlantin liitto\|Natossa~~Nato]]ssa ryhdyttiin pohtimaan sotalaitosjärjestelmän olemassaolon tarkoitusta. Yhdysvaltain johtamana kehitettiin erilaisia malleja puuttua syntymässä oleviin kriisipesäkkeisiin. 1990-luvun lopulla vannottiin ilmamekanisoinnin nimeen. Myös [[Suomi\|Suomessa]] haluttiin ilmamekanisoida ja [[taisteluhelikopteri\|taisteluhelikoptereiden]] hankintaa sekä ilmarynnäkköjoukkoja suunniteltiin. Silloin myös esitettiin, ettei maakomponentilla ole enää merkitystä tulevaisuudessa. Pääministeri [[Paavo Lipponen]] esitti, että taisteluhelikopterit korvaavat panssarivaunut. Senhetkisten yhdysvaltalaisten lähteiden mukaan kuitenkin vain kolmasosa panssarivaunuista oli aikomus korvata taisteluhelikoptereilla. Suomessa päädyttiin [[panssariprikaati]]n lakkauttamiseen itsenäisenä aselajina, mutta kuitenkin tätä pienemmät joukkoyksiköt panssarivaunupataljoonat säilyivät saaden panssariprikaatiin liittyvät tukevat osat kahdessa [[mekanisoitu taisteluosasto\|mekanisoidussa taisteluosastossa]]. Eduskunnassa vastustettiin panssarivoimien korvaamista kokonaan taisteluhelikoptereilla, koska sen uskottiin johtavan puolustuspoliittisen painopisteen muuttumiseen puolueettoman tai liittoutumattoman maan puolustamisesta liittoutuneen maan kansainväliseen toimintaan sisältäen näin valmistautumisen muutokseen ulkopolitiikan muuttumiseen puolustuspolitiikan kautta. Panssariaselajin puolelta puolustusvoimista eläkkeelle siirtynyt [[everstiluutnantti]] evp [[Pekka Kantakoski]] kirjoitti kirjan ''Maanpuolustusta vai strategisia virheitä?'' kritisoi painopisteen muutosta sekä myös [[T-72]]-vaunujen hävittämistä.

Ero sivun ”Panssarivaunu” versioiden välillä