Ero sivun ”Kesäolympialaiset 1940” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Päivitystä
Päivitystä
Rivi 7:
 
== Tokion kisat ==
[[File:Treffen zur Absage der Olympischen Sommerspiele 1940.png|thumb|left|250px|Tokio luopui vuoden 1940 kesäkisojen järjestämisoikeudestaan heinäkuussa 1938. Asiaan liittyen 14. heinäkuuta 1938 otetussa kuvassa kisojen järjestelytoimikunnan japanailaisedustajia vasemmalta oikealle: järjestelytoimikunnan varapuheenjohtaja [[Ichita Kobashi]], Japanin terveysministeri [[Kido Kōichi]], järjestelytoimikunnan varapuheenjohtaja [[Hiroshi Shimomura]] ja pääsihteeri [[Matsuzō Nagai]].]]
 
Tokion vuoden 1940 olympiakisojen oli määrä olla osa [[Japani]]n valtion 2 600-vuotisjuhlallisuuksia, sillä myyttisen ensimmäisen keisarin [[Jimmu]]n valtaannousu oli ajoitettu vuoteen 660 eaa. Juhlavuonna oli suunniteltu järjestettäväksi myös Tokiossa [[maailmannäyttely]]. Kesäolympiakisat Tokiossa oli tarkoitus järjestää 21. syyskuuta – 6. lokakuuta 1940.
Rivi 16:
 
Suomen asukasluku 1938 oli 3,672 miljoonaa ja Helsingin asukasluku 246 784eli kesäkisoja ei ollut annettu aiemmin väestöltään näin pienelle kansakunnalle.
 
 
 
Rivi 37 ⟶ 36:
[[Tiedosto:Helsinki1940 järjestelytoimikunta.jpg|thumb|left|250px|XII olympiadin kisojen järjestelytoimikunta kesällä 1938: [[Erik von Frenckell]] (vas.), [[Mauno Pekkala]], [[Urho Kekkonen]], [[Jussi Tossavainen]], Ernst Krogius, [[Jukka Rangell]], [[Johan Helo]] ja [[Hugo Österman]].]]
[[Tiedosto:Olympic stadium of Helsinki in 1930's.jpg|thumb|285px|Helsingin olympiastadion 1930-luvun asussaan vuoden 1940 olympiakisoja varten.]]
Kesäolympiakisojen ajankohdaksi Helsingissä sovittiin 20. heinäkuuta – 4. elokuuta 1940. Järjestelytoimikunnan perustava kokous pidettiin 18. elokuuta 1938, jolloin sen puheenjohtajaksi valittiin pankinjohtaja, SVUL:n puheenjohtaja [[Jukka Rangell|J. W. Rangell]]. Varapuheenjohtajina toimivat KOK:n suomalaisjäsen [[Ernst Krogius]] ja Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja [[Urho Kekkonen]], sihteerinä [[Jussi Tossavainen]], pääsihteerinä ensimmäisen vuoden everstiluutnantti [[V. A. M. Karikoski]] ja toisen [[Lauri Miettinen]]. Muita järjestelytoimikunnan jäseniä olivat kaupunginjohtaja Erik von Frenckell, pääjohtaja [[Mauno Pekkala]], kaupunginjohtaja [[Johan Helo]] ja kenraaliluutnantti [[Hugo Österman]].
[[Tiedosto:Käpylän ravirata.JPG|thumb|285px|Käpylän ravirata vanhassa ilmakuvassa. Taustalla Koskelantie ja etualalla [[Helsingin Velodromi|Velodromi]].]]
Kesäolympiakisojen ajankohdaksi Helsingissä sovittiin 20. heinäkuuta – 4. elokuuta 1940. Järjestelytoimikunnan perustava kokous pidettiin 18. elokuuta 1938, jolloin sen puheenjohtajaksi valittiin pankinjohtaja, SVUL:n puheenjohtaja [[Jukka Rangell|J. W. Rangell]]. Varapuheenjohtajina toimivat KOK:n suomalaisjäsen [[Ernst Krogius]] ja Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja [[Urho Kekkonen]], sihteerinä [[Jussi Tossavainen]], pääsihteerinä ensimmäisen vuoden everstiluutnantti [[V. A. M. Karikoski]] ja toisen [[Lauri Miettinen]]. Muita järjestelytoimikunnan jäseniä olivat kaupunginjohtaja Erik von Frenckell, pääjohtaja [[Mauno Pekkala]], kaupunginjohtaja [[Johan Helo]] ja kenraaliluutnantti [[Hugo Österman]].
 
Tähän aikaan oli tapana, että kisat järjestänyt maa saa uuden edustajan KOK:aan. Suomen edustajaksi KOK:n syyskuun 1938 istunnossa valittiin J. W. Rangell. Järjestelytoimikunnan työssä näkyi edellisen kisaisännän eli natsi-Saksan aktiivisuus osallistua kisojen järjestelyyn. Saksan rooli 1930-luvun lopulla oli KOK:ssa vahvassa kasvussa. Tekniseksi asiantuntijaksi KOK lähetti saksalaisen [[Werner Klingeberg]]in. Hän oli ollut Berliinin kisoissa pääsihteeri [[Carl Diem]]in johtaman järjestelytoimikunnan palveluksessa. Tokion saatua kisat hän oli ollut vuodesta 1937 Tokiossa ja siirtyi Helsinkiin kisojen siirryttyä Helsingin järjestettäväksi.