Laji oli aikoinaan erittäin yleinen varsinkin [[Portugali]]lle kuuluvilla [[Selvagenssaaret|SelvagensaarillaSelvagenssaarilla]], mutta 1970-luvulla laji oli vaarassa kuolla sukupuuttoon saarilla. Lintuja pyydettiin 1800-luvun alkuvuosista lähtien jopa 30 000 yksilöä vuodessa höyhenten ja lihan vuoksi. Nykyisin kanta on elpynyt. Nimialalaji ''diomedea'' pesii [[Välimeri|Välimerellä]], [[alalaji]] ''borealis'' [[Azorit|Azoreilla]] (50 000–90 000 paria), [[Kanariansaaret|Kanariansaarilla]] (30 000 paria) ja [[Madeira]]lla. Maailman populaation koko on 280 000–420 000 yksilöä ja lajin kanta on [[elinvoimainen laji|elinvoimainen]].<ref name="IUCN" /> Lajia ei ole tavattu Suomessa.
Välimeren populaatio talvehtii avomerellä [[Etelä-Afrikka|Etelä-Afrikan]] ympärillä, alalaji ''borealis'' [[Brasilia]]n ja Pohjois-[[Argentiina]]n edustalla. Nuoret ''borealikset'' viettävät ensimmäisen kesänsä Keski- ja Pohjois-Amerikan vesillä, kun taas nuoret ''diomedeat'' palaavat kesäksi Välimerelle.<ref name="Clarke">Clarke, Tony: Birds of the Atlantic Islands. Lontoo: Christopher Helm, 2008. ISBN 978-0-7136-6023-4. (englanniksi)</ref>
== Lisääntyminen ==
Parit palaavat pesimäsaarelle helmikuun puolivälistä lähitenlähtien, mutta muninta alkaa vasta toukokuun lopulla ja jatkuu koko kesäkuun. Pesä on kivenlohkareen alla, maassa kasvillisuuden suojassa tai kolossa. Linnut käyvät maissa ainoastaan öisin. Naaras munii yhden munan, jonka haudonta kestää 54 päivää.<ref>[http://www.madeirabirds.com/cory_shearwater Madeirabirds] {{en}}</ref> Poikaset opettelevat lentämään lokakuussa tai marraskuun alussa.<ref name="Clarke" />
