Ero sivun ”Jaroslav I Viisas” versioiden välillä

Jaroslavin aikana perustettiin ensimmäiset luostarit Kiovan Venäjälle. Vuonna [[1030]] hän perusti Pyhän suurmarttyyri Georgios Voittajan kunniaksi eri luostareita: Novgorodiin Jurjevin luostarin, [[Kiovan luolaluostari]]n sekä otti käyttöön uuden ortodoksisen pyhäpäivän Jurjevin päivän, 26.11. (9.12 gregoriaaninen kalenteri). Jaroslav painatti kirkkojärjestyksen, jossa määriteltiin kirkon ja valtion suhde toisiinsa sekä "Russkaja Pravda", joka oli muinaisvenäläinen feodaalioikeus. Vuonna 1051 hän kokosi arkkipiispat yhteen ja nimitti itse metropoliitaksi Ilarionin. Kokous suoritettiin ensimmäistä kertaa ilman [[Ekumeeninen patriarkka|Konstantinopolin patriarakkaapatriarkkaa]]. Ilarionista tuli ensimmäinen venäläinen metropoliitta. Hän aloitti suuren työn bysanttilaisten ja muiden kirkkoslaavilla kirjoitettujen kirjojen kääntämiseksi muinaisvenäjän kielelle. Vuonna 1028 Novgorodiin perustettiin ensimmäinen iso koulu, jonne tuli lähes 300 pappien ja kyläpäälliköiden lasta opiskelemaan.<ref>[http://www.hrono.ru/libris/kostom02.html Venäjän historian tärkeimpien vaikuttajien elämänkertoja. Osa II].</ref><ref>'' [http://www.hrono.ru/libris/solov1_07.html Venäjän muinaishistoria. Kirja 1, luku. 7]</ref>. Siihen aikaan ilmestyivät myös ensimmäiset kolikot tekstillä ''Jaroslavin hopea''. Kolikon toisella puolella oli [[Jeesus|Jeesus Kristus]] ja toisella puolella [[Pyhä Yrjö]], Jaroslavin suojeluspyhimussuojeluspyhimys.