Ero sivun ”Sarjakuva” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: virheellinen wikikoodi Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Merkkaukset: virheellinen wikikoodi Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 7:
Sarjakuvamuotoinen kerronta on vanhaa perua, eikä sille ole määriteltävissä selvää alkua. Esimerkiksi [[Keskiaika|keskiajalta]] peräisin oleva [[Bayeux'n seinävaate]] esittää historialliset tapahtumat kuvakertomuksena – sarjakuvana. Myös puhekupla tunnettiin jo keskiajalla, joten sarjakuvan kerrontatekniikka on oleelliselta osin ollut olemassa jo varhain.
1800-luvun eurooppalaisia kuvakertomuksia, joista tunnetuin esimerkki lienee saksalaisen [[Wilhelm Busch]]in vuonna 1865 julkaisema ''[[Max ja Moritz]]'', voidaan pitää nykyisten sarjakuvien eräänä esiasteena. Niissä tarina kerrotaan peräkkäisten kuvien muodostamana kertomuksena, jota tukee usein riimitelty teksti. Suomessa näitä edustaa muun muassa valistuskertomus ''[[
Varsinainen nykymuotoinen sarjakuva, jonka piirteitä ovat muun muassa
▲Varsinainen nykymuotoinen sarjakuva, jonka piirteitä ovat muun muassa jatkuvuus ja pysyvät hahmot, syntyi 1890-luvulla [[Yhdysvallat|amerikkalaisessa]] [[Sanomalehti|sanomalehdistössä]]. Sen ensimmäiseksi edustajaksi katsotaan usein [[Richard Felton Outcault]]in piirtämä ''[[The Yellow Kid]]'' (Keltainen poika). Sarjakuva ilmestyi ensimmäisen kerran 1895 ''World''-lehdessä. Sarjan päähenkilönä oli hörökorvainen poika, jolla oli yllään keltainen [[yöpuku|yöpaita]], johon pojan vuorosanat kirjoitettiin.
Varhaisia nykypäiviin jatkuneita sanomalehtisarjoja olivat muun muassa ''[[Kissalan pojat]]'' (The Katzenjammer Kids, alkoi 1897, jatkuu yhä), joka oli jäljitelmä Max ja Moritz -kuvakertomuksesta, sekä ''[[Matti Mainio ja Jussi Juonio]]'' (Mutt and Jeff, alkoi 1907, päättyi 1982).
Vuonna 1929 sarjakuvassa tapahtui murros, kun sankarihahmot [[Buck Rogers]] ja [[Tarzan]] aloittivat. Siihen asti sarjakuva oli ollut lähes yksinomaan [[komiikka|koomista]] ja piirrostyyliltään [[karikatyyri]]stä, kun taas uudet sankarisarjat pyrkivät komiikan sijaan jännitykseen ja [[realismi|realistisempaan]] piirrostyyliin.
Toisen maailmansodan jälkeen [[manga]] eli japanilainen sarjakuva kehittyi nykymuotoiseksi amerikkalaisvaikutteista.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Gravett, Paul | Nimeke=Manga: 60 vuotta japanilaista sarjakuvaa | Selite=(Manga: Sixty years of japanese comics, 2004.) Suomentanut Juhani Tolvanen | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-1-20524-2}}</ref> Yhdysvalloissa suosiota saivat [[Rikoskirjallisuus|rikos]]-, [[Science fiction|scifi]]- ja [[Kauhukirjallisuus|kauhusarjakuvat]]. Viimeksi mainituista oli tunnettu EC Comics, jonka ''[[Tales from the Crypt]]'' -lehteä on myöhemmin sovitettu TV-sarjaksi ja elokuviksi. Etenkin kauhusarjakuvat aiheuttivat 1950-luvun Yhdysvalloissa huolen sarjakuvan haittavaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Niinpä suuret kustantamot muodostivat CCA (Comics Code Authority) -liiton ja solmivat tiukan säännöstön, [[Comics Code]]n, joka kielsi sarjakuvista muun muassa [[Aviorikos|aviorikokset]], [[seksi]]n ja kyynisen maailmankuvan. Comics Code säänteli Yhdysvaltain sarjakuvaa pitkään lähes täysin. Myöhemmin säännöstöä on tosin joltain osin uudistettu.
| |||