Ero sivun ”Howard Hawks” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
PtG (keskustelu | muokkaukset) lae |
paransin kieliasua |
||
Rivi 21:
== Nuoruus ja opiskeluaika ==
Howard Hawks syntyi vuonna 1896. Hän kuului
Howard ei pärjännyt kovinkaan hyvin koulussa, mutta hän pääsi silti [[Cornellin yliopisto]]on, missä hän valitsi pääaineekseen [[Konetekniikka|konetekniikan]]. Yliopistoaikana Hawks tutustui [[Victor Fleming]]iin, jonka kanssa hän
== Elokuvaura ==
=== Ensimmäiset elokuvat ===
Ensimmäisessä maailmansodassa Hawks palveli ilmavoimien kouluttajana, ja sodan jälkeen hän työskenteli hetken kilpa-autojen ja lentokoneiden parissa. Tämän jälkeen hän ohjasi joitakin lyhyitä komedioita ja toimi riippumattomana tuottajana.<ref name="alanen285"/> Hawks aloitti 1923 [[Paramount Pictures]]illa käsikirjoitusosastolla ja työskenteli siellä noin 40 elokuvan käsikirjoituksen parissa, yleensä ilman mainintaa tekijäluettelossa. Hän siirtyi 1924 [[Metro-Goldwyn-Mayer|MGM:lle]] toiveenaan päästä ohjaajaksi. Hawks jätti MGM:n käsikirjoitusosaston seuraavana vuonna ja sai ohjaajasopimuksen [[William Fox]]ilta. Hän käsikirjoitti neljä elokuvaa
Hawksin ensimmäiset ohjaustyöt olivat vuonna 1926 ilmestyneet ''The Road to Glory'' ja ''[[Viikunalehti]]''.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Boxwell, David| Otsikko = Howar Hawks| Julkaisu = Senses of Cinema| Ajankohta = 5/2002 | Numero = 20| Julkaisija = Senses of Cinema Inc | Tunniste= | www = http://sensesofcinema.com/2002/great-directors/scorsese/| Viitattu = 3.5.2015| Kieli = {{en}}}}</ref> Ensimmäisissä elokuvissaan Hawks otti vaikutteita [[Ernst Lubitsch]]ilta, [[Erich von Stroheim]]ilta ja [[Josef von Sternberg]]iltä, mikä näkyi erityisesti elokuvissa ''Viikunalehti'', ''[[Paid to Love]]'' (1927) ja ''[[Prinssi Fazil]]'' (1927).<ref name="alanen285"/>
=== Toimintaelokuvista screwballkomedioihin ===
Fox-kauden jälkeen Hawks ei toiminut enää urallaan minkään yhtiön
Hawks käytti näyttelijä [[James Cagney]]n maanista hahmoa toimintaelokuvissa ''[[Huimapäitten kuningas]]'' (1932) ja ''[[Kuolemanlentäjät]]'' (1936). ''
Hawks oli 1930-luvulla perustamassa [[Screwballkomedia|screwballkomedian]] lajityyppiä. Genren ensimmäisiä töitä oli [[Charles MacArthur]]in ja [[Ben Hecht]]in käsikirjoituksen pohjalta tehty satiiri ''[[Primadonna (elokuva)|Primadonna]]'' (1934). Maineikkaimpia Hawksin screwballkomedioista ovat ''[[Hätä ei lue lakia]]'' (1938) ja ''[[Meidän vastaeronneiden kesken]]'' (1940).<ref name="alanen285"/>
Rivi 41:
=== Film noirista lännenelokuviin ===
Vuoden 1944 ''[[Kirjava satama (elokuva)|Kirjava satama]]'' perustui Hawksin ystävän [[Ernest Hemingway]]n [[Kirjava satama|samannimiseen romaaniin]]. Elokuvan lopputulos oli kaukana alkuperäisromaanista, mutta sen sijaan se oli
Hawksin ensimmäinen [[lännenelokuva]] oli vuonna 1948 valmistunut ''[[Punainen virta]]'', johon hän riskeerasi itsenäisenä tuottajana ison pääoman. Se oli myös Hawksin ensimmäinen elokuva [[John Wayne]]n kanssa ja [[Montgomery Clift]]in ensirooli. Elokuva levitettiin [[United Artists]]in kautta, ja sen levitys vei Hawksin voimia. Hän rentoutui ensimmäisen värielokuvansa, ''[[Professori (elokuva)|Professori]]n'' (1948) parissa, joka oli elokuvan ''[[Jään tänne yöksi]]'' uudelleenfilmatisointi.<ref name="alanen287"/>
[[Cary Grant]]ista oli tullut Hawksin suosikkinäyttelijä, ja hänen kanssaan Hawks teki 1940- ja 1950-lukujen vaihteessa kaksi komediaelokuvaa. ''[[Olin mies-
Hawksin oma yhtiö Monterey oli kaatunut ''Punaisen virran'' takia, mutta hän perusti uuden Winchester-nimisen yhtiön. Se tuotti muun muassa elokuvan ''[[’Se’ toisesta maailmasta]]'' (1951), jonka Hawks antoi luottoleikkaajansa [[Christian Nyby]]n ohjattavaksi. Winchesterille Hawks ohjasi itse toisen lännenelokuvansa ''[[Korkean taivaan alla]]'' (1952).<ref name="alanen287"/>
Rivi 68:
Hawks keskittyi usein toiminnallisiin elokuviin, joissa esiintyi gangstereita, karjapaimenia, etsiviä, lentäjiä ja kilpa-ajajia. Hän ei kuitenkaan itse ollut kiinnostunut varsinaisesta toiminnasta ja antoi usein apulaisohjaajien kuvata toimintakohtaukset.<ref name="armstrong218"/> Hänen toimintaelokuvissaan toistuu ”elämän ja kuoleman” -kohtaus, jossa ratkaisut pitää tehdä sekunnin kymmenesosissa. Yhtä säännöllisesti elokuvan henkilöiden pitää tehdä ongelmien ratkaisemiseksi yhteistyötä, jossa korostuu jokaisen osuuden tärkeys.<ref name="bagh181"/>
Hawksin elokuvat kertovat usein miesten ystävyydestä. Hän käytti elokuvissaan eräänlaista idealisoitua mieskuvaa, jonka piirteisiin kuuluivat ammattimaisuus, rohkeus paineen alla, toveruus, neuvokkuus, itseluottamus ja itsekunnioitus. Hawks kuitenkin lievensi mieshenkilöidensä sankaristatusta painottamalla päähahmojen vastuuta nuorten miesten kouluttamisessa tai vanhojen
== Filmografia ==
| |||