Ero sivun ”Kerkola” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Historia: päiv. (viitteitä artikkelissa 8[Someron koulut]] |
→Historia: läänijako |
||
Rivi 19:
==Historia==
Kerkola mainitaan vuonna 1390 Uskelan pappilan katselmuksen yhteydessä nimellä ''Rekijoenperä'', mikä on ensimmäinen kirjallinen maininta nykyisen Someron alueen kylistä.<ref name="alanen11" /> Alkujaan kylä on kuulunut [[Uskela]]n seurakuntaan, mutta siirrettiin yhdessä lounaissomerolaisten Syvänojan, Häntälän ja Talvisillan, eteläsomerolaisten [[Lautela]]n ja [[Terttilä]]n sekä myöhemmän [[Somerniemi|Somerniemen]] [[Kaskisto]]n, [[Suojoki (Somero)|Suojoen]] ja [[Mäyrämäki|Mäyrämäen]] kanssa vuonna 1492 osaksi Someroa, kun lähiseurakuntien alueita järjesteltiin uudelleen.<ref>Alanen et al. 1999: 21-24.</ref> Vuoteen 1870 nämä kylät olivat kirkollisesti osa Someron seurakuntaa mutta kuuluivat edelleen hallinnollisesti [[Turun ja Porin lääni]]in, kunnes lääninrajat vuonna 1870 koko Suomessa yhtenäistettiin seurakuntarajojen kanssa, ja kylistä tuli myös hallinnollisesti osa [[Hämeen lääni]]ä muun Someron tavoin.<ref>Koskimies, Y. S. Kruunun hallinto. ''Teoksessa:'' {{Kirjaviite | Tekijä = Aaltonen, Esko (toim.) | Nimeke =Someron historia I | Vuosi =1949 | Luku = | Sivu =303 | Selite = | Julkaisupaikka =Forssa | Julkaisija =[Someron seurakunta] | Tunniste = | Kieli = }}</ref>
Kerkolan kylän vanhoja kantataloja vuoden 1540 [[maakirja]]ssa ovat olleet Kerko, Kurki (jaettu 1769 Yli- ja Ali-Kurkeen), Lampo (jaettu 1780 Mäki- ja Pelto-Lampolaan) ja Puosi (jaettu 1754 Klemelään ja Nikulaan). Kylän vanha tontti on sijainnut Joenperänojan pohjoispuolella mäellä, jolla vieläkin ovat Kerkon ja Yli-Kurjen talot. Kylän vanhimmat pellot ovat sijainneet näistä etelään Joenperänojan kummankin puolen. [[Isojako|Isossajaossa]] perustettuja uudistaloja kylässä ovat olleet Riihikankare, Kalliola ja Nummila kylän etelärajalla Nummenkulmalla ja Tiensuu kylän pohjoisrajalla Tiensuunkulmalla. Näistä Tiensuu oli 1900-luvun alussa yhdysviljelyksessä viereisen [[Jurvalan kartano]]n kanssa, joka tuolloin oli Someron [[Sillanpää (Somero)|Sillanpään]] kylässä sijaitsevan [[Åvikin kartano]]n sivutila.<ref>Lehtonen 1990: 253-254.</ref>
| |||