Ero sivun ”Marie Antoinette” versioiden välillä

Nuori arkkiherttuatar sai puutteellisen kasvatuksen, ja osoitti kiinnostusta vain tanssia ja musiikkia kohtaan. Vielä kymmenvuotiaana hänen lukutaitonsa oli heikko, eikä hän siksi juuri harrastanut lukemista. Hän oppi latinan alkeet, ei saanut minkäänlaista opetusta valtiollisissa asioissa ja puhui erittäin huonosti ranskaa, koska hän piti saksaa tärkeämpänä kielenä.<ref Nuorenaname="Haslip hän16">Haslip opiskeli myös tanssia, musiikkia sekä käytöstapojas. Tähän aikaan Itävallan hovissa oli huomattavasti väljempi [[etiketti]] kuin [[Versailles]]issa: tanssit olivat yksinkertaisempia, elämä oli vaatimattomampaa ja ihmisiä oli huomattavasti vähemmän16.</ref> Kerrotaan myös, että Marie-Antoinette olisi nuorena kohdannut hovissa tuon ajan ihmelapsen [[Wolfgang Amadeus Mozart|Mozartin]].

Aikakauden hallitsijoiden tavoin keisarinna Maria Teresia pani lastensa avioliitot palvelemaan poliittisia tarkoitusperiään. Niinpä Marie Antoinetten vanhemmat sisarukset olivat avioituneet poliittisin perustein: Maria Christine avioitui Alankomaiden sijaishallitsijan [[Albert von Sachsen-Teschen]]in kanssa, Maria Amalia [[Parma]]n [[herttua]]n Ferdinandin kanssa ja Maria Karolina [[Napoli]]n kuninkaan [[Ferdinand I]]:n kanssa.<ref name="Haslip 16">Haslip s. 16.</ref>

RanskanVuonna ja1768 Itävallan välisen liiton vahvistamiseksi Marie Antoinette päätettiin naittaa Ranskan kuninkaan [[Ludvig XV (Ranska)|Ludvig XV:n]] lapsensapselle ja kruununperilliselle [[Ludvig XVI|Ludvig XVI:lle]] Ranskan ja Itävallan välisen liiton vahvistamiseksi. TulevaHänelle kuningatarpalkattiin lähetettiinranskankielen Wienistäopettajia huhtikuussaja 1770Itävallan neljäntoistahovin ikäisenä.väljempi Toukokuun[[etiketti]] alussasai hänetväistyä luovutettiin[[Versailles]]iin Ranskansopivien rajallakäytöstapojen tieltä. HänRanskalainen astui sisääntanssimestari [[ReinJean-Georges Noverre]]in rannalleopetti rakennettuunMarie luovutustaloonAntoinettelle "itävaltalaiselta"Versailles'issa puoleltatanssittavia ja[[Menuetti|menuetteja]] tulisekä uloshovielämän "ranskalaiselta"edellyttämiä puoleltaniiauksia.<ref name="BarthHaslip 21717">BarthHaslip s. 21717.</ref>

Kuningatar Marie-Antoinette tuomittiin kuolemaan syytettynä maanpetoksesta [[16. lokakuuta]] noin kello 4 aamulla. Hän kirjoitti Ludvig XVI:n sisarelle Madame Elisabethille: ”Minut

{{Sitaatti|''Minut on tuomittu kuolemaan. En pidä sitä häpeällisenä, sillä sitä se on vain rikollisille; minä puolestani saan pian liittyä veljenne seuraan. Olen syytön kuten hänkin ja toivon, että pystyn osoittamaan viimeisellä hetkelläni samanlaista rohkeutta kuin hän. Olen tyyni, koska omatuntoni on puhdas. Suren vain sitä, että joudun jättämään lapsiparkani. Tiedätte, että he ovat minulle kaikki kaikessa.”''}}<ref name="TKH">Tieteen kuvalehti Historia 18/2013, s.66-73</ref>

Samana päivänä hänet kuljetettiin teloituspaikalle kärryillä, kädet selän taakse sidottuina. Marie-Antoinette käyttäytyi arvokkaasti ja osoittikansanjoukoille rohkeutensa viimeisiin hetkiinsä saakka. Hän myös kieltäytyi ripittäytymästä hänelle määrätylle, perustuslailliselle papille. Viimeiset sanansa kuningatar lausui mestaajalleen astuttuaan tämän varpaille giljotiinilavalle noustessa: "Anteeksi, ''monsieur'', se ei ollut tarkoitukseni."

* [[1938]]: ''La Marseillaise'' (suom. ''Marseljeesi''), ranskalaisen ohjaajan [[Jean Renoir]]in elokuva, kertoo Ranskan kansallislaulun synnystä. SäyseänäKuninkaana kuninkaana onnähdään [[Pierre Renoir]] ja eleganttina, urheana ja kyvykkäänä kuningattarena on [[Lise Delamare]], mutta ohjaaja hyödyntää kaikki ”Ulkomaalaiseen” kohdistuneet pahansuopuudet ja ilkeydet aina ulkomaisen avun pyytämiseen saakka.

* [[1938]]: ''Marie-Antoinette'', on [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] tehty elokuva, jonka ohjasi [[Woody van Dyke|W. S. Van Dyke]]. Ohjaaja kehitteleekeskittyy kuninkaan (Robert Morley) ja kuningattaren ([[Norma Shearer]]) vaikeatavaikeaan suhdettasuhteeseen sekä kuningattaren rakastumista kreivi von Ferseniin ([[Tyrone Power]]). OhjaajaOhjaajaa kokoaatuo teokseenesiin historiallisia vääristymiä ja toteuttaa elokuvan ”hollywoodilaisella”"hollywoodilaisella" tavalla, jossa keskeistä on kuningattaren ja kreivi von Fersenin sentimentaalinen suhde.

* [[1946]]: ''L'Affaire du collier de la reine'' (Kuningattaren kaulakoru -skandaali) on ranskalaisen [[Marcel L'Herbier]]in ohjaama elokuva, jossa hän osoittaa kuningattaren syyttömyyden ja oikean syyllisen, niin sanotun kreivitär de La Motten.

* [[1956]]: ''Marie-Antoinette reine de France'' (Marie-Antoinette, Ranskan kuningatar), ranskalainen elokuva, jonka ohjasi [[Jean Delannoy]]. Elokuva kertoo aikakauden tapahtumista ja niiden vaikutuksesta hyväntahtoisesti ja kuningatarta ymmärtäen. [[Michèle Morgan]] luo herkänherkästi ja loistavanhaavoittuvan kuningattaren kaikessa upeudessaan, muttajota hänpepivät on myös herkästi haavoittuva sekä rikki revittysuhteet kuninkaan ([[Jacques Morel]]) ja kreivi von Fersenin ([[Richard Todd]]) välillä. Ohjaaja karsii vanhat panettelut ja esittää kuningattaren uhrina ja symbolina.

* [[1963]]: ''Le Chevalier de Maison-Rouge'' (Punaisen talon ritari), ranskalainen TV-elokuva, jossa oli neljä jaksoa. Elokuvan ohjaajana toimi Claude Barma. Sarja glorifioi monarkistisia arvoja tuodenja tuo esille uskollisia kuninkaan kannattajia, kun Ludvig XVI on jo teloitettu. Näyttelijöinä ovat [[Annie Ducaux]] (Marie-Antoinette), [[Jean Desailly]] (Punaisen talon ritari eli Morand) ja [[Julien Guiomar]] (vanginvartija Santerre).