Ero sivun ”Tuire Orri” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Envy (keskustelu | muokkaukset)
p kappalejakoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3:
== Elämäkerta ==
 
Orri aloitti uransa Virkamiesteatterissa, jonka hänen isänsä oli perustanut. Hän kävi [[Suomen Näyttämöopisto]]n 1936–1938 ja sai sen jälkeen kiinnityksen [[Viipurin kaupunginteatteri]]in kaudeksi 1938–1939. Välitön karjalainen ilmapiiri innosti Orria, jonka "sirkeissä”sirkeissä silmissä loisti näyttelemisen iloilo”." [[Välirauha|Välirauhan aikaan]] hänet kiinnitettiin [[Helsingin Kansanteatteri]]in. "Nykyteatterin”Nykyteatterin viehkein ilmestys"ilmestys” sekäja "operettien”operettien laululintunen"laululintunen” sai sekä yleisön että arvostelijoiden suosion.
 
[[Talvisota|Talvisodan]] aikana Orri osallistui Maan Turvan viidytyskiertueille yhdessä [[Lapatossu]]n, [[Aku Korhonen|Aku Korhosen]] ja [[Siiri Angerkoski|Siiri Angerkosken]] kanssa. Lisäksi Orri näytteli monissa suomalaisissa elokuvissa vuosina [[1937]]-[[1945]]1937–1945, useimmiten sivurooleja. Ainoan pääosansa hän näytteli maalaiskomediassa ''[[Kyläraittien kuningas]]'', jossa hän teki maalaisroolin Kervilän Annana. Hän esiintyi sivuosissa muun muassa elokuvissa ''[[Kersantilleko Emma nauroi?]]'', ''[[Kyökin puolella]]'' sekäja ''[[Keinumorsian]]''. Näyttämöuran hän lopetti miehensä vaatimuksesta lasten ja perheen vuoksi. Vuonna [[1948]] hän siirtyi [[Radioteatteri]]in, mutta joutui perhesyistä lopettamaan [[1950]]. Hän opiskeli laulua [[Hanna Granfelt]]in opetuksessa.
 
Tuire Orri tuli takaisin estradeille [[1990-luku|1990-luvulla]], keskelle nousevaa nostalgiaa. Vuonna [[1993]] hän esiintyi [[Niilo Tarvajärvi|Niilo Tarvajärven]] niin sanotussa ikäväntorjuntaillassa ja sen jälkeen useissa tilaisuuksissa muun muassa [[Imatra]]lla, [[Seinäjoki|Seinäjoella]] ja Helsingissä, joissa muisteltiin sota-ajan viihdettä.
 
Vuonna [[1997]] Orri levytti kappaleen "Tuo”Tuo suru jonka sain"sain”. Hänen aiempia levytyksiään ovat "Cowboy”Cowboy-serenadi"serenadi” vuodelta [[1949]] ja "Riihentontun”Riihentontun joulu"joulu” vuodelta [[1958]]. Hän esiintyi vielä vuonna [[1997]] [[Lotta Svärd|lottalottajärjestöstä]]järjestöstä kertovassa tv-draamassatelevisiodraamassa ''[[Kun taivas repeää]]'' sekä sarjan jatko-osassa ''[[Taivas sinivalkoinen]]''. Hän kuoli vaikeaan sairauteen 88-vuotiaana [[Meilahden sairaala]]ssa 26. elokuuta [[2007]].<ref>http://muistot.hs.fi/muistokirjoitus/2148/tuire-orri-bj%C3%B6rkell</ref>
 
Tuire Orrin eno oli ohjaaja [[Jorma Nortimo]]. Näyttelijä [[Irina Björklund]] on Orrin tyttärentytär.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uusilahti.com/puheenaiheet.php?category=3&story=1424| Nimeke = Huumori oli sota-asekin| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Uusi Lahti| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 15.9.2007| Kieli = }}</ref>
 
==ElokuvatFilmografia==
*''[[Tukkijoella (vuoden 1937 elokuva)|Tukkijoella]]'' (1937)
*''[[Lapatossu (elokuva)|Lapatossu]]'' (1937)
*''[[Syyllisiäkö?]]'' (1938)
*''[[Lapatossu ja Vinski Olympia-kuumeessa]]'' (1939)
Rivi 22:
*''[[Kersantilleko Emma nauroi?]]'' (1940)
*''[[Eulalia-täti]]'' (1940)
*''[[Poretta eli keisarinKeisarin uudet pisteet]]'' (1941)
*''[[Synnin puumerkki]]'' (1942)
*''[[Keinumorsian]]'' (1943)