Ero sivun ”Putikko” versioiden välillä

[[FileTiedosto:Putikko harbour.JPG|thumb|260px|Näkymä Putikon satamasta pohjoiseen.]]

'''Putikko''' on [[kylä]] [[Punkaharju]]lla. Se sijaitsee [[Etelä-SavoSavon maakunta|Etelä-Savon maakunnassa]]n maakunnassa Savon ja Karjalan rajamailla n.noin 40 kmkilometriä [[Savonlinna]]sta etelään.

Putikko-sanan merkitys on kiehtonut monia, mistä johtuen sen alkuperästä on esitetty monia arvailuja. Osa niistä on tieteellistä pohdintaa erialaneri alojen julkaisuissa, osa taasentaas sanan synnyttämiä mielikuvia. ''Suomalainen paikannimikirja'' (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Affecto Finland Oy, Helsinki 2007) kertoo, että nimimuoto oli Putiko ([[1773]]). Putikon kylä on Putikon lahden rannalla. Savolaisalueella olevat muutkin Putikko-nimiset paikat liittyvät useimmiten pieniin, pyöreähköihin lahtiin, [[lampi]]in tai [[järvi]]in.

Putikko -sanan merkityksiä ovat tynnyrin puolikkaasta tehty tiinu ja pieni tynnyrimäinen puuastia. Ehkä Putikon lahden tai sen pohjukan erillisen Saunalahden nimi oli alkuaan vain Putikko eli nimellä kuvattiin sen muotoa. [[Sääminki|Säämingin]] historiassa [[Pekka Lappalainen]] hakee [[Väinö VoionmaanVoionmaa]]n tutkimuksiin viitaten hakee sanalle sisällön ansatie -käsitteestä, jonka oli muinaissuomalainen sana ”puutikka”. Kirjoitusmuoto ”Putikka” on saattanut syntyä ruotsinkielisen kirjurin merkinnästä. Useita samaan teoriaan liittyviä paikannimiä löytyy Suur-Säämingin alueelta, kuten Putikon kylää lähellä olevan Ruhvanan Puutikkonniemi. Lappalaisen näkemyksiä tukee, että Putikon lahdelta alkanut vesireitti [[Laatokka|Laatokalle]] on ollut todellinen ansatie, jota karjalaiset ovat käyttäneet erä- ja kalaretkillään [[Pihlajavesi (Saimaa)|Pihlajavedelle]] ja [[Puruvesi|Puruvedelle]].

Sahaustoiminta[[Saha (teollisuuslaitos)|Sahatoiminta]] alkoi Putikossa vuonna [[1774]] Utrasveteen laskevassa Putikon joessa Patolammen tilalla (nykyinen Putikon Hovi). Sahan perustivat [[viipuri]]laiset liikemiehet. Vesisaha siirtyi vuonna [[1887]] savonlinnalaisen kauppaneuvos Anders Auvisen omistukseen. Auvinen rakensi [[1897]] Putikon lahden rannalle uuden höyryllä käyvän sahan. And. Auvinen Oy lopetti sahaustoiminnan vasta vuonna [[1984]]. Yksi sahan tunnetuimmista työntekijöistä sotien jälkeen oli Mannerheim-ristin ritari [[Eero Seppänen]].

[[Elisenvaara]]sta Savonlinnaan rakennettu rautatie valmistui Putikon kohdalla [[1906]]. Kokonaisuudessaan rata valmistui [[1908]]. Putikon asemalla tapahtui [[Talvisota|talvisodan]] jälkeen [[18. maaliskuuta]] [[1940]] 14 kuolonuhria vaatinut [[Putikon junaturma|junaturma]].

Putikkolainen [[Johan Tolonen|Johan "Jussi"”Jussi” Tolonen]] ([[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP]]) pääsi eduskuntaan[[eduskunta]]an varajäsenenä vuosina [[1918]] ja [[1923]]. Varsinaisena [[kansanedustaja]]na hän toimi vuodestavuosina [[1927]] aina vuoteen [[1950]]1927–1950. Lisäksi hän oli presidentin valitsijamiehenä vuosina [[1925]], [[1931]], [[1937]], [[1940]] ja [[1943]].

Putikon kylän eli sahan ympärille rakennetut puutalot ovat 1900-19501900–1950-luvuilta, uusimmat asuinrakennukset 1970- ja 1980-luvuilta. Koulu on Putikossa ollut toiminnassa vuodesta [[1890]] vuoden [[2006]] kevääseen saakka.

Putikkoon perustettiin kylätoimikunta vuonna [[1987]], mutta sillä ei ole ollut enää toimintaa 2000-luvulla. Vuonna [[1989]] perustettiin Gruppo Putikko ry. muun muassa Putikon kylän vanhan omaleimaisen ilmeen säilyttämiseksi. Yhdistys kuitenkin lopetettiin vuonna [[1999]].

Elokuussa 1987 Putikossa järjestettiin Euroopan arkkitehtiopiskelijoiden (E.A.S.A.) tapaaminen teemalla: "Arkkitehtuuri”Arkkitehtuuri ja luonto"luonto”. Kylässä vieraili viikon ajan yli 500 arkkitehtiopiskelijaa opettajineen 24 maasta.

Putikko valittiin [[1992]] valtakunnalliseksi [[vuoden kyläksikylä]]ksi. Kyseisenä vuotena valintateemana oli kansainvälisyys, joka leimasi myös G.P. ry:n toimintaa. Kesällä järjestettiin kansainvälinen vapaaehtoinen työleiri, samoin kaksi vuotta myöhemmin.

"Vuoden kylä" -juhlaan [[Toni Edelmann]] sävelsi ja putikkolainen Hertta Tynkkynen sanoitti "Putikon”Vuoden kylä” -juhlaan ”Putikon Laulun"laulun”.

Putikko kuuluu [[Vihreän kullan kulttuuritie]] -hankkeeseen, johon liittyvä esittelytaulu sijaitsee vanhan aseman (rakennettu v. [[1906]]) piha-alueella.

{{coor title dmscoord|61|42|45|N|29|23|55|E|näyttö=otsikko|region:FI_typeFI-04_type:city_scale:50000}}