Ero sivun ”Puolan–Liettuan sota” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 10 Wikidatan sivulle d:q1495944 siirrettyä kielilinkkiä
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 5:
| kuvateksti = Puolalaisen ratsuväen marssi [[Sejny]]ssä
| päivämäärä = Elokuu-lokakuu [[1920]]
| paikka = [[SuwalkiSuwałki]]n ja [[Vilna]]n alue
| casus =
| aluemuutokset = Vilnan alue liitetään Puolaan
Rivi 19:
| huomautus =
}}
'''Puolan–Liettuan sota''' oli aseellinen konflikti [[Puola]]n ja [[Liettua]]n välillä vuonna 1920. Sota käytiin kiistellyiden [[Vilna]]n ja [[SuwalkiSuwałki]]n alueiden hallinnasta. Taistelut kestivät vuoden 1920 elokuusta lokakuuhun. Liettualaisessa historiankirjoituksessa sota nähdään osana Liettuan itsenäisyystaistelua kun taas Puolassa se käsitetään osaksi [[Puolan–Neuvosto-Venäjän sota]]a{{lähde}}. Sota päätyi Puolan voittoon ja kiistellyiden alueiden päätymiseen Puolan hallintaan.
 
==Taustat==
[[kuva:Rzeczpospolita_Lithuania_claims.png|200px|thumb|vasen|Kiistellyt alueet, Keski-Liettuan tasavalta vihreällä.]]
Vilna oli ollut [[Liettuan suuriruhtinaskunta|Liettuan suuriruhtinaskunnan]] vanha pääkaupunki, ja sen asemaa liettualaisille onkin kuvailtu samankaltaiseksi kuin Jerusalemin asemaa juutalaisille. Vilnan kaupungin valtaväestön muodostivat kuitenkin juutalaiset ja puolalaiset, ja sitä ympäröivällä maaseudulla asui sekaisin valkovenäläisiä ja liettualaisia. Puolassa taas suunniteltiin entisen [[Puola-Liettua]]n kaltaisen valtiorakennelman luomista uudelleen. Osana tätä politiikkaa puolalaiset olivat vallanneet Vilnan vuonna 1919. Länsivallat olivat sopineet Puolan itärajaksi niin sanotun [[Curzonin linja]]n, jolla tunnustettiin Puolan valta SuwalkinSuwałkin ja Seinain alueilla, mutta jossa Vilnan kysymys jätettiin ratkaistavaksi myöhemmässä alueellisessa kongressissa. [[Neuvosto-Venäjä]] teki rauhansopimuksen Liettuan kanssa vuonna 1920 tunnustaen Vilnan sekä Trakain, Lydan, Gardinasin ja Seinain alueet Liettualle kuuluviksi. Alueet olivat tuolloin Puolan miehittämiä ja tästä syystä Liettua salli Neuvosto-Venäjän siirtää joukkoja oman alueensa halki koko [[Puolan–Neuvosto-Venäjän sota|Puolan–Neuvosto-Venäjän sodan]] ajan.<ref>Kallio 2009, s. 201</ref>
 
Iso-Britannia painosti Puolaa luovuttamaan sotatilanteen vuoksi Liettualle ja Puola lupasikin tehdä näin 10. heinäkuuta 1920. Puna-armeija lähestyi kaupunkia idästä ja liettualaiset lännestä, ja liittoutuneet olisivat halunneet Puolan luovuttavan kaupungin mieluummin Liettualle kuin puna-armeijalle. Puolalaiset kuitenkin viivyttelivät joukkojen poissiirtämisessä niin pitkään, että puna-armeija ehti kaupunkiin ennen liettualaisia. Neuvosto-Venäjä ei rauhansopimuksestaan Liettuan kanssa huolimatta luovuttanut aluetta Liettualle ennen [[Vistulan taistelu|Vistula]]-joella kärsimäänsä tappiota. Vilna luovutettiin Liettualle 27. heinäkuuta 1920.<ref name="Kallio 2009, s. 202">Kallio 2009, s. 202</ref>
Rivi 29:
==Ensimmäiset taistelut==
[[kuva:PL-RU war 1919 phase III.svg|200px|thumb|Puna-armeijan eteneminen Puolaan ja Liettualle vuoden 1920 rauhansopimuksessa luvatut alueet.]]
Liettualaisten vallatessa alueita joilta puna-armeija vetäytyi he ylittivät Curzon linjan Seinaissa ja eräillä muilla alueilla. Puolalaisilla riitti taas parantuneen sotilaallisen tilanteen takia joukkoja liettualaisiakin vastaan, ja SuwalkissaSuwałkissa alkoivat taistelut 28. elokuuta. SuwalkiSuwałki ja Seinai vaihtoivat omistajaa useaan otteeseen, mutta ne jäivät lopulta Puolalle. Samaan aikaan Puola aloitti sotatoimet vielä puna-armeijan hallussa olleita Grodnoa ja Lidaa vastaan estääkseen näiden alueiden luovuttamisen Liettualle. Puolalaiset aloittivat vielä syyskuun lopulla laajan hyökkäyksen liettualaisia vastaan, mutta osapuolet solmivat aselevon SuwalkinSuwałkin sopimuksella 7. lokakuuta 1920. Sen mukaan Vilna jäi liettualleLiettualle ja SuwalkiSuwałki sekä Seinai Puolalle.<ref name="Kallio 2009, s. 202" />
 
==Taistelu Vilnan alueesta==
SuwalkissaSuwałkissa solmittu aselepo ei ehtinyt voimaan ennen kuin kenraali [[Lucjan Żeligowski]] aloitti kapinan 9. lokakuuta ja valtasi Vilnan alueen. Vilnan alue julistettiin [[Keski-Liettuan tasavalta|Keski-Liettuan tasavallaksi]] ja Żeligowski sen johtajaksi. Liittoutuneet painostivat Puolaa, mutta se sanoutui irti asiasta. Asia siirrettiin Kansainliitolle joka esitti ratkaisuksi kansanäänestystä, jonka sekä Liettua että Puola torjuivat. Marraskuun alussa 1920 Żeligowskin joukot lähtivät etenemään kohti [[Kaunas]]ia, mutta ne pysäytettiin Širvintosin ja Giedraičan taisteluissa. Taisteluiden jälkeen tie Vilnaan olisi ollut liettualaisille auki, mutta Liettuan hallitus taipui Kansainliiton sotilaskomission vaatimukseen sotatoimien päättämisestä.<ref name="Kallio 2009, s. 202">Kallio 2009, s. 203</ref>
 
==Seuraukset==