Ero sivun ”Viron Inkeri” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
linkit |
linkki |
||
Rivi 7:
Viro sai sen haltuunsa [[Tarton rauha (Viro)|Tarton rauha]]ssa. Alue siirtyi [[Viron sosialistinen neuvostotasavalta|Viron sosialistiselta neuvostotasavallalta]] [[Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta|Venäjän sosialistiselle federatiiviselle neuvostotasavallalle]] [[1944]], kun [[Neuvostoliitto]] oli saanut alueen jälleen haltuunsa [[Kansallissosialistinen Saksa|Saksalta]].
Viron Inkerin etnisistä ryhmistä 1930-luvun lopulla suurin oli [[inkerikot]], noin 900 henkeä. He asuivat lähinnä [[Väikylä]]ssä, [[Saarkylä]]ssä, Vanhassakylässä ja jonkin verran heitä oli myös Hanikessa. Vanhassakylässä oli baptistiliike saanut runsaasti kannatusta ortodoksien keskuudessa. Toiseksi eniten alueella asui [[Inkeril%C3%A4iset|inkeriläisiä]], uskonnoltaan luterilaisia, noin 600-700 henkeä. Eniten heitä asui Kallivieressä. Myös Räkälä, Arsia, Kulla, Rajakylä ja Alakylä olivat luterilaisten asuttamia. Venäläistä väestöä asui Viron Inkerissä noin 200.
Alueesta muodostui tärkeä heimotyön kohde suomalaisille erityisesti [[Akateeminen_Karjala-Seura|Akateemiselle Karjala-Seuralle]]. Akateemisen Karjala-Seuran ja Inkerin liiton avulla Viron Inkeriin perustettiin heimohenkinen lehti Sananseppä. Lehden päätoimittaja oli Suomessa koulutuksen saanut Leander Reijo (1904–1931). Leander Reijo katosi Viron Inkerin rajalla 1931, ilmeisesti hänen kaapattiin Neuvosto-Venäjälle.
| |||