|
[[KuvaTiedosto:Felipe_IV_de_castaño_y_plata,_by_Diego_Velázquez.jpg|thumb|220px|Espanjan Filip IV n. 1631–1632, maalaus [[Diego Velázquez]]]]
[[KuvaTiedosto:Retrato_de_Felipe_IV_en_armadura,_by_Diego_Velázquez.jpg|thumb|220px|Espanjan Filip IV vuonna 1628, maalaus [[Diego Velázquez]]]]
'''Filip IV''' ({{k-es|Felipe IV}}; [[8. huhtikuuta]] [[1605]], [[Valladolid]] – [[17. syyskuuta]] [[1665]], [[Madrid]]) oli [[Espanja]]n, [[Napoli]]n ja [[Sisilia]]n kuningas, sekä nimellä ''Filip III'' viimeinen espanjalainen [[Portugali]]n kuningas. Hän hallitsi Espanjaa vuodesta [[1621]] kuolemaansa saakka, sekä Portugalia vuodet [[1621]]–[[1640]]1621–1640. Hän oli Espanjan kuninkaan [[Filip III (Espanja)|Filip III]]:n]] ja Margareetta itävaltalaisen vanhin poika.<ref name="EB">[http://www.britannica.com/EBchecked/topic/456194/Philip-IV Philip IV] Encyclopedia Britannica</ref> Hän kuului [[Habsburg-suku]]un-sukuun ja oli viimeinen habsburgilainen Portugalin valtaistuimella.
Filip IV seurasi isäänsä Espanjan valtaistuimelle [[1621]]. Hän sai niin muodoin valtaansa suuren Espanjan imperiumin, sekä lisäksi Molempain Sisiliain kruunut ja personaaliunionin[[personaaliunioni]]n johdosta myös Portugalin kuninkuuden. Yrittäessään myöhemmin tehdä Portugalista Espanjan maakunnan Filip sai vastaansa kapinan ja menetti Portugalin kuninkaan aseman [[1640]], kun portugalilaiset nostivat kuninkaakseen Bragançan suvun [[Juhana IV (Portugali)|Juhana IV:n]]:n. Restauraatiosodassa [[1659]]–[[1668]]1659–1668 hän yritti tuloksetta saada Portugalin takaisin. Filip osallistui ahkerasti [[Saksa]]ssa käytyyn [[kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotiseen sotaan]] katolisella puolella, mutta Espanjan voima ja sen asema maailmanpolitiikassa alkoi heikentyä, ja tämä tuli esille jo sodan aikana, ja se kärsi pahoja tappioita [[Ranska]]a vastaan sotiessaan. Kolmikymmenvuotisen sodan päättänyt vuoden 1648 [[Westfalenin rauha]] [[1648]] oli hänelleFilipille arvovaltatappio, sillä käytännössä jo vuosikymmeniä itsenäisten, mutta edelleen nimellisesti Habsburgeille kuuluneiden [[AlankomaatYhdistyneet provinssit|Alankomaiden]] itsenäisyys sai siinä virallisen tunnustuksen. Ranskasta tuli Euroopan johtava valtio ja Espanja jatkoi heikentymistään.
== Avioliitot ==
Ensimmäisen avioliittonsa Filip IV solmi jo 1615 ranskalaisen Elisabet Bourbonin (esp. Isabel) kanssa.<ref name="EB"/> Liitto kesti Elisabetin kuolemaan 1644, ja siitä syntyi kahdeksan lasta. Näistä kuusi kuoli aivan pieninä ja viides lapsi, kruununperijä Baltasar Carlos, menehtyi 16-vuotiaana 1646. Ainoastaan ensimmäisen liiton nuorin lapsi, tytär [[Marie-Thérèse (Ranskan kuningatar)|Maria Teresa]] selvisi aikuisikään ja meni myöhemmin naimisiin Ranskan aurinkokuninkaan [[Ludvig XIV (Ranska)|Ludvig XIV]]:n]] kanssa.<ref>[http://countrystudies.us/spain/9.htm Spain in Decline] ''Spain: A Country Study.'' Library of Congress, 1988.</ref>
Sekä vaimonsa että ainoan poikansa kuoltua Filip IV meni uusiin naimisiin 1649 [[Maria Anna Itävaltalainen|Itävallan Maria Annan]] kanssa.<ref name="EB"/> Liitto kesti Filipin kuolemaan ja lapsia syntyi viisi. Näistä vanhin, Margarita Teresa, ehti naimisiin keisari [[Leopold I (keisari)|Leopold I:n]] kanssa ennen kuolemaansa. Kolme seuraavaa lasta kuoli pienenä, mutta nuorin toisen avioliiton lapsista, vuonna 1661 syntynyt [[Kaarle II (Espanja)|Kaarle II]], seurasi Filipiä Espanjan kuninkaana.
Lisäksi Filipillä oli avioliiton ulkopuolella 1629 syntynyt poika Juan José, josta tuli sotapäällikkö ja joksikin aikaa myös [[Espanjan Alankomaat|Espanjan Alankomaiden]] (ts. nykyinen Belgia ja etelä-Alankomaat) käskynhaltija.
== Hallinto ==
Espanjan imperiumi oli heikkenemässä jo ennen Filip IV:n nousua valtaistuimelle, vaikkei tämä laskusuhdanne vielä juurikaan näkynyt. Filipin hallinto ei kyennyt asiaa auttamaan, vaikka hänen pitkään valtakauteensa mahtuu paljon myös menestyksiä. Melko kaoottisesti hallitun valtakunnan käytännön politiikka jäi enimmäkseen neuvonantajille, joilla, vaikka taitavia miehiä olivatkin, oli erilaisia näkemyksiä asioiden hoidosta. Suurin ongelma olivat kuitenkin aikakauden loputtomat sodat, joita Espanja kävi Alankomaita, Ranskaa ja Isoa-Britanniaa vastaan, ja joissa espanjalaisten sotaonni ei enää kestänyt. Kun tähän lisättiin vielä kolmikymmenvuotisen sodan vaatimat lisäjoukot ja yhä uudet sodat alituisesti voimistuvaa Ranskaa vastaan, ei ollut ihme, että Espanjan kansa ei juuri vaurastunut. Siirtolaisuus Espanjan Amerikkaan uusien mahdollisuuksien perään voimistui koko 1600-luvun.
Filipin alaisissa oli joitakin merkittäviä eri alojen tuntijoita, joista mainittakoon menestyksekäs sotapäällikkö [[Ambrosio Spinola]], joka osallistui 30-vuotiseenkolmikymmenvuotiseen sotaan saavuttaen lukuisia voittoja. Filip IV oli myös merkittävä taiteentukija; hänen hovimaalarinsa oli [[Diego Velázquez]], jota kruunu avokätisesti tuki.<ref name="EB"/> Filip näyttää myös osallistuneen muutamien näytelmien kirjoittamiseen.
Filip IV kuoli [[vuonna 1665]], luottaen siihen, että hänen poikansa, tuolloin vasta kolmivuotias [[Kaarle II (Espanja)|Kaarle II]], nostaisi Espanjan taas kunniaan. Filip luotti siihen, että hänen periaatteensa, kuten Espanjan vallan laajentaminen ja katolisen kirkon voimistaminen protestantismia vastaan, saisivat seuraajassa innokkaan puolustajan. Henkisesti jälkeenjäänyt Kaarle ei näitä toiveita pystynyt täyttämään ja hänen kuoltuaan ilman perijää [[1700]] seurasi [[Espanjan perimyssota]].
== Lähteet ==
{{Edeltäjä-seuraaja
|Titteli=[[Espanjan kuningas]]
|Kommentti=[[1621]]––[[1665]]
|Edeltäjä=[[Filip III (Espanja)|Filip III]]
|Seuraaja=[[Kaarle II (Espanja)|Kaarle II]]
| 