Ero sivun ”Karppikalat” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Norr (keskustelu | muokkaukset)
heimojako
Norr (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 33:
'''Karppikalat''' (''Cypriniformes'') on suuri ja monimuotoinen, lähinnä makeissa vesissä elävien [[viuhkaeväiset|viuhkaeväisten]] kalojen [[lahko (biologia)|lahko]]. Karppikaloja tunnetaan noin 3860 lajia, ja lahko on toiseksi suurin kaikista [[selkärankaiset|selkärankaisten]] lahkoista [[ahvenkalat|ahvenkalojen]] jälkeen.<ref name=intro>[http://www.cypriniformes.org/intro_to_cypriniformes.html Introduction to Cypriniformes] Cypriniformes Commons - An International Network (luettu 17.7.2012)</ref> Karppikaloja esiintyy [[Eurooppa|Euroopan]], [[Aasia]]n, [[Afrikka|Afrikan]] ja [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikan]] [[järvi]]ssä, [[joki|joissa]] ja vähäsuolaisissa [[murtovesi]]ssä ja ne ovat luonteenomaisimpia näiden alueiden sisävesikaloista. Koko maailman tunnetuista makean veden kaloista noin 30&nbsp;% kuuluu tähän lahkoon.<ref name=intro/>
 
Runsaslukuisin karppikalojen heimo on [[särjet|särkien heimo]] (''Cyprinidae''), johon kuuluu noin 2700 lajia. Muita heimoja ovat [[levänuoliaiset]] (''Gyrinocheilidae''), johon kuuluu neljä lajia, [[imukarpit]] (''Catostomidae'') noin 70 lajeineen, [[piikkinuoliaiset]] (''Cobitidae'') yli sadan lajin voimin, [[kivennuoliaiset]] (''BalitoridaeNemacheilidae''), jokan. koostuu340), jopa[[imunuoliaiset]] 500 lajista(''Balitoridae'', 140) sekä [[koskibarbit]] (''Psilorhynchidae'').
Karppikalojen alkukotina pidetään Etelä-Aasiaa, jossa edelleen valtaosa lajeista asustaaelää. Sieltä ne ovat levinneet ympäri maailmaa, lukuun ottamatta Australiaa ja Etelä-Amerikkaa.
 
Karppikalojen leuat ovat hampaattomat. Sen sijaan niillä on nieluhampaat, jotka jauhavat ruoan nielun katossa olevaa sarveisaineista levyä vasten.