Ero sivun ”Resurssiviisaus” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p typoja |
kh, wl, korjattava-malline pois |
||
Rivi 1:
'''Resurssiviisaus''' on kykyä käyttää erilaisia resursseja (luonnonvarat, raaka-aineet, energia, tuotteet ja palvelut, tilat ja aika) harkitusti ja hyvinvointia sekä kestävää kehitystä edistävällä tavalla. Resurssiviisaus on resurssitehokkuutta kokonaisvaltaisempi määritelmä, resurssien kulutusta katsotaan absoluuttisesti yhteiskunnan tasolla, jotta päästään kokonaisuuden kannalta parhaaseen lopputulokseen. Pelkkä resurssitehokkuuden lisääminen voi johtaa resurssien käytön osaoptimointiin.
Rivi 8 ⟶ 7:
Luonnonvarojen kysyntä on kaksinkertaistunut vuodesta 1966, ja tällä hetkellä maailman ihmiset kuluttavat 1,5 planeettaa vastaavan määrän luonnonvaroja<ref name="wwf.fi 1">{{Verkkoviite | Osoite = http://wwf.fi/mediabank/6424.pdf| Nimeke =Living Planet 2014 -raportti | Tekijä = WWF| Julkaisija =WWF | Viitattu = 5.2.2015}}</ref>. Suomalaisten ekologinen jalanjälki on maailman 15. suurin<ref name="wwf.fi 1"></ref>. Mikäli kaikki kuluttaisivat yhtä paljon kuin suomalaiset (noin 38 000 kg luonnonvaroja vuodessa<ref name="eu1">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eea.europa.eu/data-and-maps/figures/use-of-resources-per-person-1| Nimeke =Uses of resources per capita in 2000 v.s 2008/2009 | Tekijä = EU EEA| Julkaisija =European Environment Agency | Viitattu = 5.2.2015}}</ref>), tarvittaisiin 3,5 planeetan vastaava määrä luonnonvaroja.
Resurssiviisaan toimintatavan avulla pyritään sopeuttamaan tuotanto ja talous ympäristön kantokyvyn, luonnonvarojen rajallisuuden ja väestönkasvun asettamiin puitteisiin. Resurssiviisaus perustuu ajatukseen laajasta systeemisestä muutoksesta, aivan samoin
Resurssiviisaus vastaa mm. seuraaviin globaaleihin haasteisiin:
Rivi 25 ⟶ 24:
== Resurssiviisauden indikaattorit ==
[[Suomen ympäristökeskus]]
=== Käyttöperusteiset kasvihuonekaasupäästöt ===
Käyttöperusteiset kasvihuonekaasupäästöt -indikaattorilla seurataan resurssiviisaasti toimivan alueen kehitystä kohti hiilineutraaliutta. Indikaattori seuraa energiantuotannosta ja kulutuksesta, teollisuusprosesseista, maataloudesta ja jätehuollosta syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä. Käyttöperusteissa päästölaskennassa sähkön, lämmön ja polttoaineiden suorat päästöt lasketaan käytön perusteella, eikä sen mukaan, kuinka paljon energiaa on kaupungissa tuotettu. Kuntatasolla käytetyimpiä valmiita päästölaskentamalleja ovat Kasvener- ja
=== Materiaalihäviöt ===
Materiaalihäviöt-indikaattori kuvaa, miten hyvin materiaalit pysyvät kierrossa. Indikaattorissa otetaan huomioon sekä [[yhdyskuntajäte]] että [teollisuusjäte|teollisuuden jätevirrat]]. Materiaalihäviöt lasketaan kolmesta ainevirrasta, jotka lasketaan massayksikköinä yhteen. Nämä kolme ainevirtaa ovat: jätevirrat kaatopaikoille, [[jätteenpoltto|jätteiden poltto]] (uusiutumattomat materiaalit) ja loppusijoitettavien jätteiden vienti. Jätteiden polton osalta huomioidaan vain uusiutumattomien materiaalien poltto,
=== Ekologinen jalanjälki ===
Rivi 38 ⟶ 37:
=== Koettu hyvinvointi ===
Hyvinvoinnin kehitystä seurataan elämänlaatunsa (WHOQOL-8) keskimäärin hyväksi tuntevien
== Resurssien käytön mittaaminen ja mallintaminen ==
Tilastokeskus on laatinut Suomen kansantalouden materiaalivirroista laajan tilinpidon, joka ulottuu aina vuoteen 1945<ref name="tilastokeskus 1">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/isbn_978-952-244-233-8.pdf| Nimeke =Economy-wide Material Flow Accounts with Hidden Flows for Finland: 1945-2008 | Tekijä = Hoffrén, Jukka (ed.)| Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu = 6.2.2015}}</ref>.
Suomen kansantalouden materiaalivirtojen ympäristövaikutuksia on arvioitu ENVIMAT-tutkimuksessa, jossa suomalaisen tuotannon ja kulutuksen materiaalivirtojen elinkaariaikaiset ympäristövaikutukset laskettiin toimialoittain ja tuoteryhmittäin<ref name="syke 1 1">{{Verkkoviite | Osoite = https://helda.helsinki.fi/handle/10138/38010| Nimeke =Suomen kansantalouden materiaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMAT-mallilla | Tekijä = Seppälä et al.| Julkaisija =Syke | Viitattu = 6.2.2015}}</ref>. Tutkimuksessa
Alueellisia resurssivirtoja mallintamista tutkitaan parhaillaan.
== Globaali resurssien kulutus ==
Maailman väkiluvun ja maailmantalouden kasvu luovat lisäkysyntää sellaisille luonnonvaroille ja resursseille, jotka ovat elintärkeitä ihmisten
Resurssiviisaita toimintamalleja voidaan etsiä esimerkiksi kotitalouksissa syntyvän [[Biojäte|biojätteen]] tarkastelun kautta: Pääkaupunkiseudulla tuotetaan biojätettä vuodessa noin 50
Resurssiviisas kotitalous vähentää syntyvää biojätteen määrää tinkimättä kuitenkaan terveellisestä ja energiantarpeen tyydyttävästä ruokavaliosta. Syntyvän biojätteen ehkäisy vähentäisi samalla tarvetta resurssien käytölle päivittäiskaupan tuotantoketjussa.
Rivi 57 ⟶ 55:
== Kansainväliset ja suomalaiset aloitteet ==
'''Roadmap to Resource Efficient Europe 2020 (Euroopan komissio):'''
[[Euroopan komissio|Euroopan komission]] mukaan resurssitehokas kehitys edellyttää, että kaikki luonnonvarannot, joita EU hyödyntää tai joille se perustaa maailmanlaajuiset tarvehankintansa, turvataan ja niitä hoidetaan sen mukaan, mitä ne pystyvät enimmillään
'''Julkinen ohjaus Suomessa:''' Julkisen sektorin tavoitteena on tunnistaa yhä laajemmin ympäristön ja luonnonvarojen sekä talouden ja yhteiskunnallisen päätöksenteon vuorovaikutusta. Hallituksen tulevaisuusselonteko on pyrkinyt Suomen kestävän kasvun ja kansalaisten hyvinvoinnin vuoden2030 mallin rakentamiseen. Tulevaisuusselonteossa yksi keskeisiä lähtökohtia on yhteiskunnallisten tavoitteiden ja ilmastokuormituksen irtikytkentä.<ref name="vnk 1">{{Verkkoviite | Osoite = http://vnk.fi/tulevaisuusselonteko| Nimeke =Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko 2013 | Tekijä = VNK| Julkaisija =VNK | Viitattu = 6.2.2015}}</ref>
'''Peloton:''' Ensimmäinen resurssiviisauteen keskittynyt innovaatioleiri järjestettiin Kaustisillla 5.-7.6. 2012, nimellä Peloton Innovation Camp<ref name="peloton 1">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sitra.fi/tapahtumat/peloton-innovation-camp-kaustinen| Nimeke =Peloton innovation camp Kaustinen | Tekijä = Sitra| Julkaisija =Sitra | Viitattu = 6.2.2015}}</ref>. Sitä ennen Demos Helsinki oli järjestänyt energiaviisaan uuden talouden työpajoja suomalaisille suuryrityksille vuodesta 2009<ref name="peloton 2">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sitra.fi/uutiset/elamantavat/peloton-ollut-menestystarina| Nimeke =Peloton on ollut menestystarina | Tekijä = Sitra| Julkaisija =Sitra | Viitattu = 6.2.2015}}</ref>. Peloton on yhdessä Sitran kanssa luotu brändi, joka kattaa alleen energia- ja resurssiviisaita liiketoimintoja erityisesti kuluttajamarkkinoilla. Demos Helsingin Peloton voitti Davosin resurssifoorumin palkinnon parhaasta kestävän liiketoiminnan esityksestä<ref name="peloton 3">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Peloton_laboratorio_palkittiin_World_Res%2826704%29| Nimeke =Peloton laboratorio palkittiin World Resources Forumissa | Tekijä = YM| Julkaisija =YM | Viitattu = 6.2.2015}}</ref>.
'''Suomen kestävän kulutuksen ja tuotannon toimikunta (KULTU)'''
'''Kohti resurssiviisautta:''' [[Jyväskylä|Jyväskylän]] kaupungin ja Sitran hanke, jossa kehitetty resurssiviisaita toimintatapoja kaupungin, liikelaitosten, järjestöjen, yritysten, koulutuslaitosten, eri yhteisöjen ja
'''Resurssiviisaat kaupungit -verkosto'''
Rivi 74 ⟶ 72:
{{Viitteet}}
==
* [http://ec.europa.eu/environment/pubs/pdf/factsheets/resource_efficiency/fi.pdf Luonnonvarojen tehokas käyttö on välttämätöntä liiketoiminnalle]. EU-julkaisu (PDF)
* [http://ec.europa.eu/environment/resource_efficiency/about/roadmap/index_en.htm The Roadmap to a Resource Efficient Europe] {{en}}
* [http://www.mckinsey.com/features/resource_revolution Resource Revolution, McKinsey's Report ]{{en}}
* [http://seri.at/wp-content/uploads/2012/06/green_economies_around_the_world.pdf SERI 2012, Green economies around the world? Implications of resource use for development and the environment
* [http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=108589&lan=fi Suomen kansantalouden materiaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMAT-mallilla
[[
|