Ero sivun ”E. N. Setälä” versioiden välillä

| arvo = [[Suomen opetusministeri|Kirkollis- ja opetustoimituskunnan päällikkö]]

| edeltäjä = [[Anders Wirenius]]

| arvo2 = [[OpetusministeriSuomen opetusministeri]]

| arvo3 = [[UlkoasiainministeriSuomen ulkoasiainministeri]]

| edeltäjä3 = [[Karl Idman]]<ref name="valtiomeuvosti1"/>

| syntymäpaikka = [[Kokemäki]]<ref name="eduskunta.fi"/>

| kuolinpaikka = [[Tuusula]]<ref name="eduskunta.fi"/>

| koulutus = [[filosofian tohtori]] (1890)

| puoliso = [[Helmi Anni Krohn ]]<br>(aviol. 1891 – ero. 1913)<ref name="eduskunta.fi"/><br> Kristiane Nicoline Thomsen <ref name="eduskunta.fi"/br>(aviol. 1913)

Setälä toimi [[Helsingin yliopisto]]n [[suomen kieli|suomen kielen]] ja [[kirjallisuudentutkimus|kirjallisuuden]] [[professori]]na vuosina [[1893]]–[[1929]]1893–1929, [[Turun yliopisto]]n [[kansleri]]na vuodesta [[1926]] ja perustamansa tutkimuslaitoksen [[Suomen suku|Suomen suvun]] johtajana vuodesta [[1930]]. Setälän merkitys suomen ja [[suomalais-ugrilaiset kielet|suomalais-ugrilaisten kielten]] tutkijana sekä Suomen [[kulttuuripolitiikka|kulttuuri-]] ja [[Suomen kielipolitiikka|kielipolitiikan]] muovaajana on ollut erittäin huomattava.

Politiikassa hänSetälä edusti ensin [[Nuorsuomalainen puolue|nuorsuomalaisia]] ja sittemmin [[Kansallinen kokoomusKokoomus|kokoomusta]] toimien useasti Suomen opetusministerinä ja vaikuttaen runsaasti usean alan lainsäädäntöön. Syksyllä 1917 Setälä oli lyhytaikaisesti [[Suomen pääministeri]]ä vastaavana [[Senaatin talousosaston varapuheenjohtaja]]na ja [[Svinhufvudin senaatti|Svinhufvudin senaatin]] jäsenenä hänen sanotaan suurelta osin kirjoittaneen [[Suomen itsenäisyysjulistus|Suomen itsenäisyysjulistuksen]] tekstin.

E. N. Setälä oli [[Kokemäki|Kokemäen]] Setälöitä, joiden suvun todennäköinen kantaisä on Kokemäen [[Laamanninoikeus|laamanninkäräjien]] [[lautamies|lautamiehenä]] vuonna 1455 mainittu ''Heikki Sonni''. Suvun tunnuksena on vanhoista puumerkeistä muunneltu Z-merkki, jonka pohjalta suku otti 1940-luvulla käyttöön taiteilija [[Germund Paaer]]in piirtämän [[vaakuna]]merkin.<ref>[http://www.kokemaensetalat.fi/ Kokemäen Setälät ry]</ref> Suku viljeli Sonnin tilaa Sonnilan kylässä Kokemäellä.<ref name="KB">{{Kansallisbiografia|id=500|nimi=Setälä, Emil Nestor|tekijä=Veli-Matti Autio|vapaa=|ajankohta=5.1.1998}}</ref>

Setälä tuli tunnetuksi jo lyseovuosinaan opettaja [[Arvid Genetz]]in rohkaisemana 16-vuotiaana laatimastaan teoksesta [[Suomen kielen lauseoppi]] ([[1880]]). Tätä teosta samoin kuin hänen myöhemmin kirjoittamaansa ''Suomen kielen oppikirjaa'', [[Kaarlo Nieminen|Kaarlo Niemisen]] ja [[Aulis Ojajärvi|Aulis Ojajärven]] myöhemmin uudistamana, luettiin pitkälle 1900-luvun jälkipuoliskolle asti Suomen [[oppikoulu]]issa äidinkielen kieliopin oppikirjana.<ref name="KB" /> Teoksen ensimmäisen painoksen esipuheessa Setälä sanoo kirjansa olevan pääasiassa [[Adolf Waldemar Jahnsson]]in [[1871]] julkaistusta tohtorinväitöskirjasta lyhennetty ja yksinkertaistettu versio. Setälän tavoitteena oli saattaa vaikeatajuinen tieteellinen teksti oppikirjaksi sopivaan muotoon, missä tavoitteessa hän hyvin nuoresta iästään huolimatta onnistuikin. Myöhemmistä laitoksista maininta teoksen riippuvuussuhteesta Jahnssonin kirjaan jäi pois, mikä on antanut [[Fred Karlsson]]ille aiheen syyttää Setälää [[plagiointi|plagioinnista]].

Setälä opiskeli yliopistossa luonnollisesti kielitiedettä ja valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1885 saaden laudaturin suomesta, [[latina]]sta ja [[Sanskriitti|sanskriitista]] sekä vertailevasta kielentutkimuksesta. Hänen väitöskirjansa suomen kielen [[modus]]ten ja [[tempus]]ten kehityksestä valmistui vuoden 1886 lopussa. Ensimmäisenä Suomessa käytti Setälä väitöskirjassaan [[nuorgrammaatikot|nuorgrammaattista]] tutkimusmetodia. Vuosina [[1888]]–[[1890]]1888–1890 Setälä teki tutkimusmatkoja [[liivin kieli|liiviläisten]], [[vepsän kieli|vepsäläisten]] ja [[vatjan kieli|vatjalaisten]] pariin, ja matkoilta keräämänsä aineiston pohjalta hän ryhtyi valmistelemaan [[itämerensuomalaiset kielet|itämerensuomalaisten kielten]] vertailevaa äännehistoriaa, jonka konsonantteja käsittelevä ensimmäinen osa ilmestyikin 1891.<ref name="KB" />

Setälä kilpaili [[August Ahlqvist]]in kuoleman jäljiltä vapautuneesta [[Helsingin yliopiston suomen kielen professori]]n virasta Arvid Genetzin kanssa, mikä myrkytti opettajan ja oppilaan välejä. Kun suomen kielen professuuri jaettiin vuonna 1893, Genetzistä tuli [[fennougristiikka|fennougristiikan]] professori ja Setälästä suomen kielen professori.<ref name="KB" /> Vaikka kumpikin kilpahakija näin sai professorin viran, tuli nimenomaan Setälästä se mies, joka määritteli Suomen kielitieteen ohjelman vuosikymmeniksi. Hän alkoi myös ensimmäisenä käyttää suomen kieltä yliopiston [[konsistori]]n istunnoissa<ref name="KB" />.

[[Kaarle Krohn]]in kanssa Setälä oli perustamassa aikakauskirjaa ''[[Finnisch-ugrische Forschungen]]'' ja toimitti sitä vuodesta [[1901]] alkaen. Hän oli aloittamassa myös teoksen [[Suomen kansan vanhat runot]] toimittamista.<ref name="KB" />

Setälän pysyvimmät tieteelliset ansiot liittyvät suomalais-ugrilaisten kielten äännesuhteiden selvittämiseen. Hänen toimittamansa Yhteissuomalainen äännehistoria on säilyttänyt asemansa [[fennougristiikka|fennougristiikan]] klassisena tutkimuksena. Siinä on ensimmäistä kertaa annettu kohtuullisen luotettava kuva [[itämerensuomalaiset kielet|itämerensuomalaisten kielten]] ja tärkeimpien [[suomalais-ugrilaiset kielet|suomalais-ugrilaisten]] kielten konsonantistossa ilmenevistä äännesuhteista. Suomalais-ugrilaisten kielten vokaalihistoriaa Setälä ei kuitenkaan kyennyt selvittämään. Hän kannatti pitkään virheelliseksi osoittautunutta astevaihteluteoriaa, joka oli saanut innoituksena [[indoeurooppalaiset kielet|indoeurooppalaisten kielten]] tutkimuksesta. Setälä oli mukana selvittämässä [[samojedikielet|samojedikielten]] suhdetta [[suomalais-ugrilaiset kielet|suomalais-ugrilaisiin kieliin]], ja kansanrunoudentutkimuksen alalta hän julkaisi sellaisia teoksia kuin ''Sammon arvoitus'' ([[1932]]).

== PolitiikkaPoliittinen toiminta ==

Setälä kannatti nuorempana [[Suomalainen puolue|Suomalaisen puolueen]] politiikkaa ja avusti [[Uusi Suometar]] -lehteä 1891–1899. Hän toimi [[Valvoja (lehti)|Valvojan]] toimittajana ja päätoimittajana 1897–1905. [[Routavuodet|Routavuosien]] aikaan hän liittyi perustuslaillisiin [[nuorsuomalainen puolue|nuorsuomalaisiin]], joiden puoluehallintoon kuului vuodesta 1902 alkaen. Setälä oli [[Helsingin kaupunginvaltuusto]]n jäsenenä 1903–1906, valtiopäivillä [[pappissääty|pappissäädyssä]] [[Säätyvaltiopäivät 1904|1904]]–[[Säätyvaltiopäivät 1905|1906]] ja kuului eduskuntauudistuksen valmistelleeseen komiteaan. Kansanedustajana hän oli 1907–1909, 1910–1911 ja 1917–1927<ref>{{Edustajamatrikkeli|nro=911490}}</ref> sekä oli eduskunnan perustuslakivaliokunnan ensimmäinen ja moninkertainen puheenjohtaja. Hän oli myös edustajana [[kirkolliskokous|kirkolliskokouksessa]] 1898, 1903 ja 1918.<ref name="KB" />

Keväällä 1917 muodostettuun [[Tokoin senaatti]]in Setälä tuli kirkollistoimituskunnan johtoon ("opetusministeriksi"). Sosialidemokraattien erottua senaatista saman vuoden syksyllä Setälä johti jäljelle jäänyttä "[[Setälän senaatti|tynkäsenaattia]]" kolmen kuukauden ajan virkaa tekevänä puheenjohtajana. Hän jatkoi kirkollistoimituskunnan johdossa myös itsenäisyyssenaattina tunnetussa [[Svinhufvudin senaatti|Svinhufvudin senaatissa]], sekä sitä seuranneessa [[Paasikiven senaatti|Paasikiven senaatissa]]. Hänen on sanottu suurelta osin kirjoittaneen tekstin [[Suomen itsenäisyysjulistus|Suomen itsenäisyysjulistukseen]] ja hän laati myös sen yhteydessä eduskunnalle annetun (tasavaltaisen) hallitusmuotoesityksen, joka ei vielä kuitenkaan toteutunut. Mielipiteiltään kulttuuriliberaalina Setälä oli laittamassa liikkeelle muun muassa [[Oppivelvollisuuslaki|oppivelvollisuus]]- ja [[uskonnonvapauslaki]]a, joiden toteutuminen kuitenkin viivästyi vuoteen 1921.<ref name="KB" />

Setälä järjesti myös [[Suomen ortodoksinen kirkko|Suomen ortodoksisen kirkon]] "kansallistamisen", ts. erottamisen [[Moskovan patriarkaatti|Moskovan patriarkaatin]] alaisuudesta vuonna 1917 ja kytkemisen toiseksi valtionkirkoksi. Hän yritti uudelleen järjestää vielä [[Suomen roomalaiskatolinen kirkko|roomalaiskatolisenkin]] kirkon asemaa, mutta huonommalla menestyksellä.<ref name="KB" /> Kun Suomen ortodoksinen kirkko 1923 liittyi [[Konstantinopolin patriarkaatti|Konstantinopolin patriarkaatin]] alaisuuteen, Setälä edusti Konstantinopoliin (nyk. [[Istanbul]]) ekumeenisen patriarkan luo menneessä lähetystössä Suomen valtiovaltaa; hänelle annettiin tehtävän ajaksi täysvaltaisen ministerin asema. Muut edustajat olivat rovasti Sergei Solnstsev, Viron arkkipiispa Aleksanteri sekä Suomen uudeksi apulaispiispaksi valittu virolainen pastori [[Herman Aav]].

Vuoden 1918 [[Suomen kuningaskuntahanke|valtiomuotokiistan]] aikana Setälä siirtyi monarkistien puolelle ja päätyi siten [[Kansallinen Kokoomus|kokoomukseen]], jonka puheenjohtajana toimi 1920–1921. Hän vaikutti arvovallallaan suuresti Suomen lainsäädäntöön itsenäisyyden alkuvuosina. Hän oli keskeinen vaikuttaja hahmoteltaessa [[Suomen kielipolitiikka|Suomen kielipolitiikan]] periaatteita ja vaikutti suuresti yliopistolakien ja [[tekijänoikeus Suomessa|tekijänoikeuslain]] syntyyn. Kokoomuksen oppositioasema siirsi hänet syrjemmälle päätöksenteosta, mutta hän palasi vielä opetusministeriksi [[Tulenheimon hallitus|Tulenheimon hallitukseen]] 1925 ja sitä seuranneeseen [[Kallion II hallitus|Kallion II hallitukseen]] ulkoministeriksi. Ulkoministerikautta seurasi lyhyehkö diplomaattiura Suomen lähettiläänä [[Kööpenhamina]]ssa ja samanaikaisesti myös [[Budapest]]issa vuosina 1927–1930.<ref name="KB" />

Setälä toimi myös [[Otava (kirjankustantamo)|Kustannusosakeyhtiö Otava]]n alkuaikoina sen johtokunnassa kirjallisena neuvonantajana. Hän oli perustamassa tutkimuskeskus [[Suomen suku]]a<ref name="KB" />, joka myöhemmin yhdistettiin [[Kotimaisten kielten tutkimuskeskus|Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen]]. Setälän panos oli keskeinen myös perustettaessa [[Turun yliopisto]]a.

* {{Kansallisbiografia|id=500|nimi=Setälä, Emil Nestor|tekijä=Autio, Veli-Matti Autio|vapaa=|ajankohta=5.1.1998}}

* [http://194.252.88.3/radioarkistoweb.nsf/sivut/poliitikko?opendocument&pageid=Content155328C96CC Äänite E. N. Setälästä YLE Arkistossa]

|Edeltäjä= [[Oskari Tokoi]]

|Seuraaja= [[Pehr Evind Svinhufvud]]

|Titteli= [[Suomen senaatti|Suomen senaatin]] puheenjohtaja]]

|Kommentti=[[ 1917]]

|Logo2 = [[fileTiedosto:Grand Duchy of Finland Arms.svg|30px]]

|Kommentti=[[1917]]−[[1918]]1917−1918 (Kirkollis- ja opetustoimikunnan päällikkö)<br>[[1925]]

|Titteli=[[Suomen ulkoasiainministeri|Suomen ulkoministeri]]