Ero sivun ”Suomen videopeliala” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Tilastoja: fix |
→Videopelialan rahoitus: päivitys |
||
Rivi 20:
Pelialan työllisyys on noussut tasaisesti, vaikkakin vuonna 2009 se hetkellisesti väheni kansainvälisen talouslaman vuoksi. 2010–2014 kasvu oli taas tasaista: 2011 ala työllisti 1 264 henkeä, seuraavana vuonna 1 800. Vuoden 2014 lopulla ala työllisti jo yhteensä noin 2 500 henkilöä. Työntekijöistä 20 % on naisia, kun vuonna 2011 sama osuus oli 16 %. Tilastokeskuksen virallisista luvuista poiketen Neogamesin tilastoon on sisällytetty myös yrittäjät ja ulkomailla työskentelevät, joita on yhteensä 113. Vain 7 pelitaloa työllistää yli 50 henkeä – mediaaniarvo pelitalon henkilökuntamäärälle on 4. Työllisyyttä ja tuloksia vertaillessa voi havaita, että voittojen suhde työvoimaan on kasvanut työllisyyttä huomattavasti nopeammin. Voittojen määrä ei korreloi tuottavuuden kanssa. Kyselyyn vastanneet yritykset kertoivat aikovansa työllistää vuoden 2015 aikana yli 300 uutta työntekijää, vaikkakin työvoiman tarvetta on alan luonteen takia vaikea ennustaa.<ref>Neogames 2015, 25–28</ref>
===Videopelialan rahoitus===
Pääomia sijoitettiin Suomen peliteollisuuteen aluksi erityisesti 2000-luvun vaihteen IT-kuplan aikana. Seuraava sijoitusaalto keskittyi mobiilipelitalojen ostoon 2000-luvun puolivälissä. Sijoitukset alkoivat kasvaa merkittävästi vuodesta 2011 lähtien. Tarkasteluajanjaksolla 2011–2014 Innovaatiorahoituskeskus Tekes rahoitti pelialaa 30 miljoonalla eurolla yli 50 pelitaloa, eli 20 % kaikista yrityksistä. Ainoastaan 17 yritystä sai yli 0,5 miljoonaa euroa pääomarahoitusta ajanjaksolla; näistä 12 oli mobiilipelistudioita. Vuonna 2014 pelialaan sijoitettiin yhteensä 28 miljoonaa euroa.<ref>Neogames 2015, 30–31</ref>
==Organisaatiot==
|