Ero sivun ”Suomen videopeliala” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
tilastot päivitetty |
→Tilastoja: fix |
||
Rivi 14:
==Tilastoja ==
Pelialan liiketoiminta painottuu pääkaupunkiseudulle, sillä 38 % yrityksistä sijaitsee Helsingissä, Espoossa tai Vantaalla; yksinään Helsingissä sijaitsee 28 % yrityksistä. Pääkaupunkiseudun merkitys on kuitenkin pienentynyt tarkkailuajanjaksolla 2009–2014, sillä vuonna 2009 prosenttiosuus oli jopa 64 %. Muut, pääosin EU-rahoitteiset aluekeskukset sijaitsevat Turussa, Tampereella, Oulussa, Kajaanissa, Joensuussa, Kotkassa ja Kouvolassa. Neogamesin mukaan syy pelikehityksen hajaantumiselle tasaisemmin ympäri Suomea johtuu paitsi digitaalisen jakelun mahdollistamasta matalammasta aloituskynnyksestä mutta myös siitä, että alan koulutusta on tarjolla enemmän pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Pääkaupunkiseudun yritykset kuitenkin työllistävät ja tekevät tulosta huomattavasti muita enemmän.<ref>Neogames 2015, 18</ref>
<nowiki> </nowiki>Neogamesin kyselyssä 94 yritystä 110:stä kertoi kehittävänsä pelejä ainakin yhdelle mobiilialustalle, joista suosituin on iOS; Android on lähes yhtä suosittu. Myös isommat ja perinteisemmät pelitalot ovat alkaneet kehittää pelejä mobiilialustoille, kuten Remedy. Mobiilikehitys on muuttunut kuitenkin hankalammaksi kovan kilpailun takia, minkä vuoksi moni pienempi yritys on harkinnut siirtymistä kehittämään pelejä PC:lle.<ref>Neogames 2015, 21–22</ref> ▼
▲Pelialan liiketoiminta painottuu pääkaupunkiseudulle, sillä 38 % yrityksistä sijaitsee Helsingissä, Espoossa tai Vantaalla; yksinään Helsingissä sijaitsee 28 % yrityksistä. Pääkaupunkiseudun merkitys on kuitenkin pienentynyt tarkkailuajanjaksolla 2009–2014, sillä vuonna 2009 prosenttiosuus oli jopa 64 %. Muut, pääosin EU-rahoitteiset aluekeskukset sijaitsevat Turussa, Tampereella, Oulussa, Kajaanissa, Joensuussa, Kotkassa ja Kouvolassa. Neogamesin mukaan syy pelikehityksen hajaantumiselle tasaisemmin ympäri Suomea johtuu paitsi digitaalisen jakelun mahdollistamasta matalammasta aloituskynnyksestä mutta myös siitä, että alan koulutusta on tarjolla enemmän pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Pääkaupunkiseudun yritykset kuitenkin työllistävät ja tekevät tulosta huomattavasti muita enemmän.<ref>Neogames 2015, 18</ref>
▲Neogamesin kyselyssä 94 yritystä 110:stä kertoi kehittävänsä pelejä ainakin yhdelle mobiilialustalle, joista suosituin on iOS; Android on lähes yhtä suosittu. Myös isommat ja perinteisemmät pelitalot ovat alkaneet kehittää pelejä mobiilialustoille, kuten Remedy. Mobiilikehitys on muuttunut kuitenkin hankalammaksi kovan kilpailun takia, minkä vuoksi moni pienempi yritys on harkinnut siirtymistä kehittämään pelejä PC:lle.<ref>Neogames 2015, 21–22</ref>
Pelialan työllisyys on noussut tasaisesti, vaikkakin vuonna 2009 se hetkellisesti väheni kansainvälisen talouslaman vuoksi. 2010–2014 kasvu oli taas tasaista: 2011 ala työllisti 1 264 henkeä, seuraavana vuonna 1 800. Vuoden 2014 lopulla ala työllisti jo yhteensä noin 2 500 henkilöä. Työntekijöistä 20 % on naisia, kun vuonna 2011 sama osuus oli 16 %. Tilastokeskuksen virallisista luvuista poiketen Neogamesin tilastoon on sisällytetty myös yrittäjät ja ulkomailla työskentelevät, joita on yhteensä 113. Vain 7 pelitaloa työllistää yli 50 henkeä – mediaaniarvo pelitalon henkilökuntamäärälle on 4. Työllisyyttä ja tuloksia vertaillessa voi havaita, että voittojen suhde työvoimaan on kasvanut työllisyyttä huomattavasti nopeammin. Voittojen määrä ei korreloi tuottavuuden kanssa. Kyselyyn vastanneet yritykset kertoivat aikovansa työllistää vuoden 2015 aikana yli 300 uutta työntekijää, vaikkakin työvoiman tarvetta on alan luonteen takia vaikea ennustaa.<ref>Neogames 2015, 25–28</ref>
| |||