Ero sivun ”Kultainen orda” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
p kh, w, lähdepyyntö |
||
Rivi 39:
==Nimi==
Nimessä oleva sana "orda" tulee turkkilais-mongolilaisesta sanasta ordu, joka tarkoitti lähinnä leiriä. Englannin kielen vastine, ''horde'' tarkoittaa irrallisena "ihmisjoukkiota" ja on samaa alkuperää. <ref>[http://www.ucalgary.ca/applied_history/tutor/islam/mongols/goldenHorde.html The Islamic World to 1600: The Golden Horde] U Calgary</ref>
Nimessä esiintyvän sanan "kultainen" uskotaan tulleen mongolien käyttämästä suuntajärjestelmästä, jossa musta oli pohjoinen, sininen itä, punainen etelä, valkoinen länsi ja keltainen (tai kultainen) keskusta. Toisen version mukaan nimi tuli [[Batu]]n upeasta kultaisesta teltasta. Nimelle "Kultainen orda" ei ole kirjoitettua lähdettä ennen 1600-lukua.{{lähde}} Jotkut kannattavat vaihtoehtoista nimeä [[Kiptšakit|kiptšakkien]] [[Kiptšakkien kaanikunta|kaanikunnan]] mukaan.{{lähde}}
==Mongolijuuret==
Rivi 52:
Ordan yksinvaltias oli kaani, jonka valitsi mongolien perinteinen kurultai-kokous Batun jälkeläisten joukossa. Pääministeriä, joka myös oli etninen mongoli, nimitettiin "ruhtinaiden ruhtinaaksi". Ministerejä sanottiin [[visiiri|visiireiksi]]. Paikallishallitsijat, baskakit, keräsivät veroja ja johtivat kansan tyytymättömyyttä itseensä. Siviili- ja sotilashallintoa ei yleensä eroteltu. Orda menetti nopeasti mongolilaisen identiteettinsä. Vaikkakin mongolit muodostivat yläluokan, oli suurin osa sen väestöstä turkinsukuisia ja muita alueen alkuperäisiä paimentolaisheimoja.
Ordasta tuli pian pikemminkin kaupunki- kuin paimentolaisvaltio: Saraista tuli kukoistava metropoli. Siellä arvellaan olleen 600 000 asukasta. Huolimatta venäläisten käännytystyöstä Saraissa, mongolit enimmäkseen säilyttivät animistiset uskomuksensa, kunnes Uzbeg-kaani (1312-41) sääti [[islam]]in valtionuskonnoksi. Eräiden venäläisruhtinaiden on kerrottu tulleen murhatuksi Saraissa, koska he kieltäytyivät kumartamasta pakanallisille symboleille, mutta murhien syyt saattavat todellisuudessa olla pikemminkin poliittisia. Kaanit olivat yleensä uskonnollisesti suvaitsevia ja jopa vapauttivat ortodoksikirkon veroista.{{lähde}}
===Vasallit ja liittolaiset===
Orda keräsi veroja sen alaisilta väestöiltä - venäläisiltä, armenialaisilta, georgialaisilta ja Krimin kreikkalaisilta. Kristittyjen toiminta alueillaan ei herättänyt kaanien mielenkiintoa kunhan veroa maksettiin. [[Vasallivaltio]]ita ei koskaan suoraan liitetty Ordaan ja venäläisruhtinaat saivat pian oikeuden kerätä mongoliveron itse. Verot olivat kuitenkin raskaat, niiden laiminlyönnistä rangaistiin ankarasti ja vasallivaltioiden sivistysarvoille ja kehitykselle Ordan aika oli tuhoisa.
Ordan politiikka Venäjällä noudatti ohjenuoraa "hajota ja hallitse", ja tataarit pyrkivät sopimaan nopeasti vaihtelevia liittoja paikallisten ruhtinaiden kanssa pitääkseen alueen heikkona ja jaettuna. 1300-luvulla [[Liettua]]n nousu suurvallaksi merkitsi haastetta tataarien ylivallalle. Sen takia kaani pyrki muodostamaan [[Moskovan ruhtinaskunta|Moskova]]sta johtavan venäläisen valtion. Moskovan [[Iivana Kalita|Iivana I]]:lle myönnettiin suuriruhtinaan arvo ja oikeus kerätä veroa muilta venäläisruhtinailta.
Sarain kautta käytiin vilkasta kauppaa [[Genovan tasavalta|genova]]laisten
==Hajaannus ja luhistuminen==
[[Musta surma]] 1340-luvulla oli merkittävä tekijä Kultaisen ordan rappeutumisessa. Vuonna [[1357]] kun kaani Jani Beg murhattiin, Orda vajosi pitkään sisällissotaan, jossa kaani vaihtui seuraavan viiden vuosikymmenen aikana keskimäärin vuoden välein. Tänä aikana Moskova,
Ordalle kuoliniskun antoi [[Timur Lenk]], joka 1300-luvun lopussa tuhosi Tokhmatyshin armeijan, hävitti Ordan pääkaupungin, ryösti Krimin kauppakeskukset ja vei taitavimmat käsityöläiset omaan pääkaupunkiinsa [[Samarkand]]iin. [[1440]]-luvulta alkaen Orda oli hajaannuksessa ja jakaantuneena kahdeksaan erilliseen kaanikuntaan: [[Siperian kaanikunta|Siperian]], [[Qasimin kaanikunta|Qasimin]], [[Kazanin kaanikunta|Kazanin]], [[Astrahanin kaanikunta|Astrahanin]], [[Kazakkien kaanikunta|Kazakkien]], [[Uzbekkien kaanikunta|Uzbekkien]], [[Krimin kaanikunta|Krimin]] ja [[Suur-orda]]n kaanikuntiin. Mikään näistä ei yksinään ollut Moskovaa voimakkaampi ja se irrottautui tataarien kontrollista lopullisesti noin 1480. Kaanikunnat liitettiin Moskovaan yksi kerrallaan 1500-luvulla, lukuun ottamatta Krimin kaanikuntaa, josta tuli [[Ottomaanit|Ottomaanien imperiumin]] vasallivaltio kunnes se liitettiin Venäjään 1780.
| |||