Ero sivun ”Lyhdynkantajat” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
Tiedot kivityöntekijöistä |
||
Rivi 16:
'''Lyhdynkantajat''' ovat [[Helsingin päärautatieasema]]n pääovella sijaitsevia veistoksia. [[Emil Wikström]]in suunnittelemat veistokset valmistuivat vuonna 1914. ''Lyhdynkantajat'' ovat osa [[Eliel Saarinen|Eliel Saarisen]] piirtämän jugend-tyylisen rautatieaseman julkisivua.<ref name="lyhty">[http://www.taidemuseo.hel.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=171&sortby=artist Helsingin taidemuseo] Viitattu 1.12.2009</ref>
Veistosryhmä koostuu neljästä graniittisesta mieshahmosta, jotka kannattelevat pallolamppuja. Jykeväleukaisilla hahmoilla on lihaksikas ylävartalo, mutta niiden alaosana on Saariselle tyypillisellä tavalla kuvioitu pylväselementti. Miesten hiukset on leikattu niin sanotun [[körtti]]läisen mallin mukaan. Kerrotaan, että hahmojen mallina oli 1800-luvun lopulla syntynyt torppari Jalmari Lehtinen. Visavuoren puutarhurina palvellut Lehtinen oli toiminut muulloinkin Wikströmin veistosten mallina.<ref name="lyhty" /><ref name="serlachius">[http://web.archive.org/web/20080615124937/http://www.serlachiusartmuseum.fi/ew/julkiset13.html Serlachiuksen taidemuseo] (Web Archive) Viitattu 1.12.2009</ref> [[Visavuori|Visavuoren]] museossa on useita Lyhdynkantajien kipsiluonnoksia.<ref name="ts">[http://www.ts.fi/extra/?ts=1,3:1010:0:0,4:10:0:1:2005-03-05,104:10:287467,1:0:0:0:0:0 Kuka taiteili kiviset körttipäät? Turun Sanomat 5.3.2005] Viitattu 1.12.2009</ref> Graniittifiguurit on todennäköisesti tehty hankolaisessa Ab Granit Oy:ssä, kuten myös [[Elias Lönnrotin muistomerkki|Lönnrotin patsaan]] jalusta.<ref name="lyhty" /> Itse kiviveistotyön ovat tehneet kivenhakkaaja nimeltä Talja ja hänen poikansa. Myös Viipurin rautatieaseman karhut ovat edellä mainittujen miesten työtä.
''Lyhdynkantajissa'' yhdistyy kansallisromanttinen graniittinen [[jugend]]-tyyli ja antiikin taide. Saarisen ensimmäisissä suunnitelmissa veistosten aiheena oli karhu, jota oli [[Kansallismuseo]]n pääportaiden ohella käytetty [[Viipurin rautatieasema]]lla. Saarinen päätyi kuitenkin tilaamaan Wikströmiltä nykyiset mieshahmot. Neljä tyyliteltyä jättikokoista mieshahmoa on veistetty saman kipsimallin mukaan. Veistoksia on verrattu egyptiläisen ja assyrialaisen veistotaiteen massiivisiin kiviveistoksiin. Wikström oli kiinnostunut antiikin kuvanveistosta, ja hahmojen esikuvana ovatkin olleet arkkitehtuurissa antiikista lähtien käytetyt [[hermi]]t eli pilarit, joiden yläosa on veistetty ihmisen, aluksi [[Hermes|Hermeen]], muotoiseksi. Hermit olivat Wikströmin aikaan ajankohtainen ilmiö myös Wienin arkkitehtuurissa.<ref name="pirre">[http://pirre.fi/temp/Kivimiehet.doc Tyti Stolt-Grönholm: ''Kivimiehet'', Taideteollinen korkeakoulu, doc-tiedosto 19.4.2009] Viitattu 1.12.2009</ref><ref name="serlachius" />
| |||