Ero sivun ”Peukaloinen” versioiden välillä

| kuva = Zaunkoenig-photo.jpg

| domeeni = [[Aitotumaiset]] ''Eucarya''

| suku = ''[[TroglodytesPeukaloiset (suku)|Peukaloiset]] ''Troglodytes''

| laji = ''troglodytes''

| kaksiosainen_auktori = ([[Carl von Linné|Linnaeus]], 1758.)<ref name="IUCN" />)

| wikispecies = Troglodytes troglodytes

| commonscommonscat = Troglodytes troglodytes

Peukaloisen pituus on vain 9–11&nbsp;cm.<ref name="svensson">{{Kirjaviite | Tekijä = Svensson, Lars | Nimeke = Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut | Sivu = 336 | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2010 | Tunniste = ISBN 978-951-1-21351-2}}</ref><ref name="laine">{{Kirjaviite | Tekijä = Laine, Lasse J. | Nimeke = Suomalainen Lintuopas | Sivu = 226 | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2009 | Tunniste = ISBN 978-951-0-26894-0}}</ref> Peukaloisen pyrstö on lyhyt ja useimmiten pystyssä. Peukaloinen on päältäselkäpuolelta punaruskea ja alapuoleltavatsapuolelta ruskehtavanvalkea ja tummantummalla ja ohuen poikkiraidoituksenohuella kirjomapoikkiraidoituksella. Sillä on ruskehtavanvalkea silmäkulmanjuova sekä melko pitkä ja terävä, hieman alaspäinkaartuva nokka. Sukupuolet ja eri ikäluokat ovat samannäköisiä.<ref name="svensson" />

Peukaloisen varoitusääniä ovat rätisevä "tserrr" ja kova, maiskahtava "tsäk". Peukaloisen laulu, joka on linnun pienen kokoon nähden voimakasta, koostuu metallinsointuisten äänien ja trillien sarjoista.<ref name="svensson" /> Laulu muistuttaa [[rautiainen|rautiaisen]] laulua, mutta on sen laulua polveilevampaa.<ref name="laine" /> Peukaloinen voi laulaa kaikkina vuodenaikoina.<ref name="svensson" />

Peukaloinen pesii erityisesti ryteikköisissä metsissä, missäjoissa on runsaasti aluskasvillisuutta, sekä rehevillä puronvarsilla,. Sitä tavataan muttakuitenkin myös lähes puuttomilla saarilla, joilla on esimerkiksi pensasaitoja, kivikoita tai muureja.<ref name="svensson" /> Keski- ja Etelä-Euroopassa peukaloinen pesii usein myös pihapiireissä.<ref name="atlas" />

Keväällä koiraspeukaloinen valtaa pesimäpiirin ja alkaa puolustaa sitä kovin tunkeilevilta lajikumppaneiltaan. Tiheä kasvillisuus sekä [[saniaiset|saniaispehkot]], pystyjuurakot, kannot, maapuut, risukasat ja muut sellaiset paikat ovat sille mieleen. Koiras rakentaa useita, joskus jopa kymmenkunta lähes pallomaista pesää [[sammal]]esta, oksista ja lehdistä. Koiras esittelee pesärakennelmiaan naaraalle, joka valitsee niistä itselleen mieleisimmän. Naaras vuoraa pesän höyhenillä ja karvoilla ja munii sitten 6–8 valkoista munaa, joita se hautoo yksin 12–20 päiväävuorokautta.<ref>von Haartman, L.; Hildén, O.; Linkola, P.; Suomalainen, P. & Tenovuo, R. 1967: Pohjolan linnut värikuvin. - Otava. Helsinki.</ref>

[[File:Troglodytes troglodytes kabylorum Hartert, E, 1910 Tébessa MHNT ZOO 2010 11 232.jpg|thumb|''TroglodytesPeukaloisen troglodytes ''munia.]]

[[Tiedosto:Zaunkoenig Entsorgung 04.jpg|thumb|200px|right|Peukaloinen siivoamassa ulosteita pesästään.]]

Peukaloiskoiras on usein [[moniavioisuus|moniavioinen]]. Sen kanssa pariutuneet naaraat pesivät useinuseimmiten eri pesissä, mutta myös kahden naaraan yhteispesintöjä tunnetaan. Silloin pesästä saattaa varttua jopa 17 poikasta. Sekä naaras että koiras ruokkivat poikasiaan. Naaras huolehtii lentopoikueesta viimeiset viikot yksikseen. Lopulta jälkikasvu alkaa hajaantua eri tahoille. Poikueita on kesässä yhdestä kahteen.

*[http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=178547 ITIS: ''Troglodytes troglodytes''] {{en}}