Ero sivun ”Ounasjoki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 36:
Riikonkoskesta alajuoksuun mentäessä alkaa noin 25 kilometrin mittainen suvanto-osuus, jonka jälkeen seuraa jälleen useita koskia. Kittilän kohdalla jokeen liittyy [[Aakenusjoki]] ja Meltauksen kohdalla [[Meltausjoki]]. Veden laatu on alajuoksulla lievästi ravinteiden kuormittama mutta edelleen melko vähäravinteinen.
== Kalastus Ounasjoella ==
Ounasjoen alueella esiintyy lähes kaikkia Pohjois-Suomen makeanveden kalalajeja. Suurimpana uhkana jokiympäristölle ovat olleet [[uitto|uiton]] aikaiset perkaukset, joiden aiheuttamia haittoja on 1990-luvun puolivälistä alkaen pyritty korjaamaan. Ounasjoki on usein mainittu Suomen parhaaksi kalajoeksi. Vuonna 2003 Ounasjoki valittiin Suomen parhaaksi kalastusalueeksi. Parhaita saaliskaloja ovat taimen ja harjus.
== Lohi ja meritaimen takaisin Ounasjoelle ==
Ounasjoki oli ennen Kemijoen valjastamista Suomen parhaita lohijokia. Koko Kemijoen-Ounasjoen verottajan virallinen saalismäärä oli 1600-luvulla 360.000 kg vuodessa. Riista- ja kalatalouden tutkimuksen (2014) mukaan Ounasjoen koko vesistön virta-alueen lohen ja meritaimenen vaelluspoikastuotanto on ollut aikoinaan 790.000 vaelluspoikasta. Lohen nousu loppui vuonna 1948 Kemin Isohaaran voimalaitoksen valmistuttua. Vuosina 1949-1955 siirrettiin mereltä Isohaaran paon yläpuolelle yhteensä 6.446 vaelluskalaa. Osa oli huonokuntoisia ja osa laskeutui takaisin merelle. Vuonna 1951 Isohaaraan rakennettiin kalahissi, mutta kalat eivät oppineet käyttämään hissiä, joten Kemijoen-Ounasjoen lohi menetettiin.
Lohen palauttamista Ounasjokeen on tutkittu
==Aiheesta muualla==
| |||