Ero sivun ”Innovaatiopolitiikka” versioiden välillä

 

Pitkällä aikavälillä [[innovaatio]]t ja teknologinen kehitys ovat [[talouskasvu]]n tärkeimmät osatekijät<ref>[http://www.etla.fi/wp-content/uploads/2012/09/dp1185.pdf Takalo, T. 2009. Rationales and instruments for public innovation policies. ETLA Discussion paper 1185]</ref>. Julkisen vallan aktiivinen innovaatiopolitiikka on perusteltua, koska muuten [[yksityinen sektori]] investoisi innovaatiotoimintaan vähemmän kuin olisi yhteiskunnan kannalta toivottavaa<ref>[http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp-content/uploads/2014/10/KAK32014Takalo.pdf Takalo, T. 2014. Innovaatiopolitiikan haasteet. Kansantaloudellinen aikakauskirja 110(3), 381-390.]</ref>. Tämä on seurausta innovaatiotoiminnan positiivisista [[ulkoisvaikutus|ulkoisvaikutuksista]] ja [[rahoitusmarkkinat|rahoitusmarkkinoiden]] epätäydellisyyksistä<ref>[http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp-content/uploads/2014/10/KAK32014Takalo.pdf Takalo, T. 2014. Innovaatiopolitiikan haasteet. Kansantaloudellinen aikakauskirja 110(3), 381-390.]</ref>.

 

==Innovaatiopolitiikka Suomessa==

Suomessa [[Suomen työ- ja elinkeinoministeriö|työ- ja elinkeinoministeriö]] vastaa suuresta osasta innovaatiopolitiikkaa koskevista päätöksistä ja innovaatiojärjestelmämme kehittämistä koordinoi pääministerin johtama tutkimus- ja innovaationeuvosto<ref>[https://www.tem.fi/innovaatiot/tutkimus-_ja_innovaationeuvosto Tutkimus- ja innovaationeuvoston esittely (TEM)]</ref><ref>[http://www.minedu.fi/OPM/Tiede/tutkimus-_ja_innovaationeuvosto/?lang=fi Tutkimus- ja innovaationeuvosto (OKM)]</ref>. Tutkimus- ja innovaationeuvosto hyväksyi marraskuussa 2014 tutkimus- ja innovaatiopoliittisen linjaraportin vuosiksi 2015 - 2020<ref>[https://www.tem.fi/files/41903/Tutkimus-_ja_innovaatiopolitiikan_suunta_2015_-_2020.pdf Uudistava Suomi: tutkimus- ja innovaatiopolitiikan suunta vuosiksi 2015-2020]</ref>.

 

==Lähteet==