Ero sivun ”Hatanpään kartano” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Lähteet: Viitteet |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 6:
Hatanpään kartano syntyi, kun Hatanpään niemen alueella sijainneet kolme taloa yhdistettiin kartanoksi 1690-luvulla. Kartanon maanviljely kehittyi erityisesti [[Hans Boije]]n (1717–1781) kaudella vuosina 1756–1778. Boije otti käyttöön uusia viljelymenetelmiä ja lajikkeita: hän oli muun muassa yksi ensimmäisistä, jotka alkoivat kasvattaa [[peruna]]a myyntiin. Boije perusti läheiseen [[Otavala]]n kylään kehruukoulun vuonna 1757 [[pellava]]n kehruutaidon edistämiseksi.
Boije perusti kartanon ympärille englantilaistyylisen puiston, jota hoiti jopa 30 puutarharenkiä. Boije kokeili myös [[
Boije oli mukana perustamassa Tampereen kaupunkia ja myi omistamansa [[Tammerkosken kartano]]n kruunulle 1777 tulevan kaupungin alueeksi. Pian tämän jälkeen Boije myi myös Hatanpään kartanon [[kruununvouti]] [[Gabriel Ahlman]]ille 1778 siirtyessään [[Helsinki]]in [[Hämeen ja Uudenmaan lääni]]n maaherraksi. Ahlman harjoitti tilalla perinteistä maanviljelyä. Muun muassa viljeltiin ruista, vehnää, ohraa, kauraa ja hernettä sekä lisäksi sekaviljaa.
Rivi 18:
==Kartano kaupungin omistuksessa==
Vuonna 1912 paljastunut [[Idmanin kavallusjuttu]] vei lainojen takaajana toimineen kartanon omistajan Fredrik Idmanin konkurssiin. Koko 1 459 hehtaarin laajuinen Hatanpään kartano myytiin seuraavana vuonna 2,5 miljoonalla markalla Tampereen kaupungille. Kartanon alue käsitti silloin nykyiset Hatanpään, [[Viinikka|Viinikan]], [[Nekala]]n, [[Koivistonkylä (Tampere)|Koivistonkylän]]
Kartanon rakennukset otettiin vuonna 1916 sairaalakäyttöön, ja 1930-luvulla kartanon alueelle valmistui arkkitehti [[Bertel Strömmer]]in suunnittelema [[Hatanpään sairaala]]. Kartanon päärakennus oli vuodesta 1970 lähtien [[Tampereen kaupunginmuseo]]n käytössä. Päärakennukseen vuonna 1994 [[Haiharan kartano]]sta muuttanut [[lelumuseo|Nukke- ja pukumuseo]] toimi kartanossa joulukuuhun 2006 asti, minkä jälkeen museon toiminta on ollut keskeytettynä. Pukumuseo siirtyy vuonna 2014 uudelleen avattavaan [[Hämeen museo]]on, nukkemuseo puolestaan siirrettiin vuonna 2009 [[Museokeskus Vapriikki|Vapriikkiin]].
| |||