Ero sivun ”Arnold Schönberg” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kaksi viitettä
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3:
[[Kuva:Arnold Schoenberg la 1948.jpg|thumb|240px|Arnold Schönberg. Kuvaaja: Florence Homolka. Kuva luultavasti vuodelta 1948.]]
 
'''Arnold Franz Walter Schönberg''' ([[13. syyskuuta]] [[1874]] [[Wien]], itävalta– [[13. heinäkuuta]] [[1951]] [[Los Angeles]], [[Yhdysvallat]]) oli [[itävalta]]lainen [[taidemusiikki|taidemusiikin]] [[säveltäjä]]. Hänen varhaisimmissa teoksissaan oli vaikutteita [[Romantiikan musiikki|romantiikan musiikista]], mutta hänestä tuli pian [[atonaalisuus|atonaalisuuden]] pioneeri.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://global.britannica.com/EBchecked/topic/527896/Arnold Schönberg-Schoenberg | Nimeke = Arnold Schoenberg | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 29.3.2015 }}</ref> Schönberg kehitti 1910–1920-luvuilla [[12-säveljärjestelmä]]n, josta sittemmin kehittyi [[sarjallisuus]]. Schönberg muutti [[1933]] [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]] Los Angelesiin, missä hän kuoli [[1951]].
 
==Elämä==
Schönberg syntyi [[Wien]]issä [[juutalaisuus|juutalaiseen]] perheeseen. Hän oli kolmilapsisen perheen esikoinen, ja jo kahdeksanvuotiaana hän sävelsi ja soitti [[viulu]]a. Hän oli [[säveltäjä]]nä pitkälti itseoppinut. Schönbergin isä kuoli [[1890]], jolloin Schönberg joutui lopettamaan koulunkäynnin, ja hän ryhtyi pankkivirkailijaksi. Musiikki sai kuitenkin tärkeämmän aseman nuoren Schönbergin elämässä. Hän liittyi vuonna [[1893]] Polyhymnia-amatööriorkesterin [[sello|sellistiksi]] ja tutustui sen johtajaan [[Alexander von Zemlinsky]]yn, josta tuli hänen läheinen ystävänsä ja opettajansa.<ref name="ASC">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.schoenberg.at/index.php/en/schoenberg-2/biographie | Nimeke = Arnold Schönberg Biography | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Arnold Schönberg Center | Viitattu = 29.3.2015 }}</ref>
 
Pankki, jossa Schönberg työskenteli, meni konkurssiin [[1895]] ja Schönbergin kiinnostus musiikkiin vahvistui. Hän orkestroi ja teki pianosovituksia muiden säveltäjien teoksista. Schönbergin ensimmäinen julkinen teos, ''[[jousikvartetto]] D-duuri'', valmistui kesällä [[1897]], ja se sai huomiota Wienin musiikkipiireissä. Vuoden [[1899]] jousisekstetto ''[[Verklärte Nacht]]'' ('Kirkastunut yö') antoi jo viitteitä Schönbergin sävelkielen modernisoitumisesta: Wiener Tonkünstlerverein ei suostunut aluksi esittämään teosta, ja yhdistys kantaesitti sävellyksen vasta vuonna [[1902]], jolloin se sai ristiriitaisen vastaanoton.
 
Schönberg avioitui Zemlinskyn sisaren Mathilden kanssa [[1901]], ja pariskunta muutti [[Berliini]]in. Siellä Schönberg aloitti sävellyksenopettajana Stern-konservatoriossa. Esikoistytär Gertrude syntyi [[8. tammikuuta]] [[1902]]. Kesällä [[1903]] perhe palasi Wieniin, missä säveltäjä jatkoi opetustyötään: muun muassa [[Alban Berg]]istä ja [[Anton Webern]]istä tuli hänen oppilaitaan vuonna [[1904]]. Schönberg ystävystyi näihin aikoihin [[Gustav Mahler]]in kanssa, josta tuli hänen musiikillinen ja toisinaan myös taloudellinen tukijansa.<ref name="ASC"/>
 
[[1900-luku|1900-luvun]] alku oli Schönbergille tuotteliasta aikaa. Tuolloin valmistui monia merkittäviä teoksia, kuten ''Gurrelieder'' ('Gurre-lauluja'), ''Pelleas und Melisande'' ('Pelleas ja Melisande'), ''Jousikvartetto d-molli'' ja ''Kamarisinfonia E-duuri''. Perheen toinen lapsi Georg syntyi [[22. kesäkuuta]] [[1906]]. Musiikissaan Schönberg vei [[myöhäisromantiikka|myöhäisromanttista]] sävelkieltään yhä pidemmälle. ''Jousikvartettoa nro 2 fis-molli'' (jousikvartetille ja sopraanoäänelle) vuodelta [[1908]] on pidetty [[tonaalisuus|tonaalisuuden]] ja [[atonaalisuus|atonaalisuuden]] rajapyykkinä, koska sen finaali on atonaalisesti sävelletty. Teoksen kantaesitys saman vuoden joulukuussa oli skandaali. Samana vuonna Schönbergin elämä oli ajautunut kriisiin: hän oli vaimonsa Mathilden kanssa alkanut ottaa maalaustunteja taidemaalari [[Richard Gerstl]]iltä. Mathilde rakastui opettajaansa ja muutti asumaan Gerstlin luo. Schönberg anoi Mathildea tulemaan takaisin käyttäen Weberniä puhemiehenään. Mathilde palasikin Schönbergin luo, ja yksin jäänyt Gerstl teki itsemurhan marraskuussa [[1908]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.richardgerstl.com/the-story | Nimeke =
Gerstl and Schönberg – The Story | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Richard Gerstl (1883-1908) | Viitattu = 29.3.2015 }}</ref>
 
Henkilökohtaisista kriiseistä huolimatta Schönberg sävelsi ahkerasti. Seuraavana vuonna syntyivät ''Das Buch der Hängenden Gärten'' ('Riippuvien puutarhojen kirja'), ''Erwartung'' ('Odotus') sekä hänen ensimmäinen atonaalinen pianoteoksensa, ''Drei Klavierstücke'' ('Kolme pianokappaletta'). [[1910-luku|1910-luvulla]] hänen taloudellinen tilanteensa kävi tukalaksi. Samoihin aikoihin hän joutui luopumaan opetustoimestaan juutalaisuustaustansa vuoksi; hän oli tosin kääntynyt [[luterilaisuus|luterilaiseksi]] vuonna [[1898]]). Syksyllä [[1911]] perhe muutti Berliiniin. Seuraavana vuonna syntyi puhelaulu-tekniikkaa (''Sprachstimme'') hyödyntänyt [[Albert Giraud]]in runoihin perustunut sävellys ''Pierrot Lunaire'', ja siitä tuli yksi Schönbergin esitetyimmistä teoksista. Ensimmäinen merkittävä atonaalinen orkesteriteos, ''Viisi orkesterikappaletta'', kantaesitettiin syksyllä [[Lontoo]]ssa.
 
[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] aikana monet Schönbergin oppilaista kutsuttiin palvelukseen, ja perhe palasi jälleen kesällä [[1915]] Wieniin. Schönberg joutui saman vuoden joulukuussa palvelukseen [[Itävalta|Itävallan]] [[armeija]]an, mutta heikon terveyden vuoksi hänet vapautettiin palveluksesta lokakuussa [[1916]]. Sodan loputtua Schönberg perusti ''Verein für Musikalische Privataufführungen'' (Yksityisten musiikkiesityksen yhdistys), joka otti esittääkseen muun muassa Webernin ja Bergin teoksia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://smithsonianchambermusic.org/education/program-notes | Nimeke = Program Notes | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = The Smithsonian Chamber Music Society | Viitattu = 29.3.2015 }}</ref>
 
Sävellystyön suhteen Schönberg eli suvantovaihetta. Anekdootin mukaan hän heinäkuussa [[1921]] totesi oppilaalleen Joser Ruferille: "Olen tänään tehnyt keksinnön, joka takaa saksalaiselle musiikille ylivallan seuraavaksi sadaksi vuodeksi". Kyse oli [[dodekafonia]]sta, jota Schönberg käytti ensi kerran silloin vielä sävellysvaiheessa olleessa ''Viidessä pianokappaleessa''. Schönbergin vaimo Mathilde kuoli lokakuussa [[1923]], mutta jo seuraavana vuonna hän meni naimisiin Gertrud Kolischin kanssa. Perhe muutti Berliiniin [[1926]], ja Schönberg otti vastaan hänelle tarjotun Berliinin musiikkikorkeakoulun sävellyksen professorin toimen. Berliissä syntyivät muun muassa ''Variationen für Orchester'' ('Orkesterimuunnelmat') ja ooppera ''Moses und Aron'' ('[[Mooses ja Aaron]]').