Ero sivun ”Kaksisukahäntäiset” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 3:
| kuva = Diplura.jpg
| kuvateksti =
| domeeni = [[Aitotumaiset]] ''Eucarya''
| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia''
| pääjakso = [[Niveljalkaiset]] ''Arthropoda''
Rivi 29 ⟶ 30:
}}
'''Kaksisukahäntäiset''' (''Diplura'') on [[niveljalkaiset|niveljalkaisiin]] kuuluva lahko. Useimmat lahkon noin 800 lajista<ref name="TOL">[http://tolweb.org/Diplura/8204/1995.01.01 Tree of Life: Diplura] {{en}}</ref> elävät [[tropiikki|trooppisilla]] alueilla. Suomesta tunnetaan yksi laji, [[marraskaksisukahäntäinen]] (''Campodea plusiochaeta'').
Lahkosta on vain vähän
Kaksisukahäntäiset ovat maaperässä tai lahoavassa kasvimassassa eläviä, yleensä 2–5 mm pitkiä (jotkin ''[[Japyx]]''-suvun lajit jopa 50mm) selkärangattomia eläimiä. Niillä on pitkänomainen ruumis, kuusi jalkaa, pitkät tuntosarvet sekä – lahkon nimen mukaisesti – kaksi perälisäkettä, jotka voivat olla joko siimamaiset tai pihtimäiset. Takaruumiissa on 11 jaoketta. Kaikki lajit ovat silmättömiä ja perälisäkkeiden mahdollista tummaa väriä lukuun ottamatta eläimen vartalossa ei ole pigmenttiä.▼
== Piirteitä ==
Suuosat ovat purevat ja ravintona toimii yleensä lahoava orgaaninen materiaali, mutta jotkin lajit ovat petoja pyydystäen perälisäkkeillään [[hyppyhäntäiset|hyppyhäntäisiä]], hyönteistoukkia ja muita pieneliöitä. Hedelmöitys on ulkoinen: koiras laskee maahan spermapaketin, jonka naaras poimii sukuaukkoonsa. Muodonvaihdosta ei juuri ole; [[nymfi (biologia)|nymfi]] käy läpi mahdollisesti jopa 20 toukkavaihetta ennen aikuistumistaan ja aikuinenkin yksilö luo nahkansa useita kertoja.▼
▲Kaksisukahäntäiset ovat maaperässä tai lahoavassa kasvimassassa eläviä, yleensä 2–5 mm pitkiä (jotkin ''[[Japyx]]''-suvun lajit jopa 50mm) selkärangattomia eläimiä. Niillä on pitkänomainen ruumis, kuusi jalkaa, pitkät tuntosarvet sekä
Kaksisukahäntäisen katkenneet raajat tai muut ulokkeet kasvavat takaisin seuraavien nahanluontien yhteydessä. Ne ovat yhdessä [[kummitussirkat|kummitussirkkojen]] kanssa ainoat maaniveljalkaiset, jotka kykenevät kasvattamaan irroneen raajan takaisin. Lisäksi häirityn eläimen perälisäkkeet voivat katketa tyvestä ja siten hämätä saalistajaa.<ref name="CAL"/>
▲Lahkosta on vain vähän fossiililöydöksiä, se on kuitenkin ollut olemassa jo [[kivihiilikausi|kivihiilikaudella]].
==
▲Suuosat ovat purevat ja ravintona toimii yleensä lahoava orgaaninen materiaali, mutta jotkin lajit ovat petoja pyydystäen perälisäkkeillään [[hyppyhäntäiset|hyppyhäntäisiä]], hyönteistoukkia ja muita pieneliöitä. Hedelmöitys on ulkoinen: koiras laskee maahan spermapaketin, jonka naaras poimii sukuaukkoonsa.
== Lähteet ==
{{viitteet}}
*[http://www.kendall-bioresearch.co.uk/diplura.htm Order Diplura] {{en}}
*[http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=99228 ITIS: Diplura] {{en}}
| |||