Ero sivun ”Kynttilä” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hartz (keskustelu | muokkaukset)
+ pari lähdettä kynttilänpoltin pienhiukkasten terveysvaikutuksista suomeksi
Rivi 9:
==Materiaalit ja fysikaaliset ominaisuudet==
[[Kuva:Candle2002.jpg|thumb|Palavan kynttilän liekki.]]
Nykyään kynttilän valmistuksessa käytetty vaha on yleisimmin [[parafiini]]a tai [[steariini]]a. Parafiini on öljynjalostuksen sivutuote. Puhdas parafiini on hyväksytty käytettäväksi myös elintarvikkeiden ja lääkkeiden lisäaineena. Steariinia on aiemmin valmistettu eläinrasvoista, mutta nykyään sen valmistuksessa käytetään yleensä kasviöljyjä esim. [[palmuöljy]]ä. Kynttilöitä tehdään myös [[mehiläisvaha]]sta sekä [[soija]]sta ja muista kasviöljyistä valmistetusta vahasta. Geelikynttilät on tehty geelimäisestä parafiiniöljystä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lahtisenvahavalimo.fi/kynttilageelin-kayttoohje/ | Nimeke = Kynttilägeelin käyttöohje | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Vahavalimo | Viitattu = 17.10.2013 }}</ref>
 
Kynttilän liekki syttyy, kun tulitikun liekki kuumentaa sydänlangassa pienen määrän kynttilävahaa höyryksi, joka reagoi ilmassa olevan hapen kanssa muodostaen kynttilän liekin. Syttynyt liekki sulattaa lisää vahaa ja se nousee kapillaarivoiman ansiosta sydänlankaa pitkin höyrystyen ja näin ruokkien liekkiä.<ref name="EB"/> Siten kynttilä jatkaa palamistaan pienellä liekillä niin kauan kuin vahaa riittää.
Rivi 22:
 
[[File:CandleholderFinland.jpg|thumb|Kynttilöitä poltetaan hyvin usein kirkoissa. Kuvassa ristiaiheinen kynttilänjalka joka on paloturvallisempi kuin avoimesti palaava kynttilä]]
Kynttilän polttaminen synnyttää ilmaan erittäin suuren määrän erittäin pienikokoisia pienhiukkasia.<ref name="Chem-comp2009">{{Verkkoviite | osoite =http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0021850208001894| nimeke =Chemical composition and mass emission factors of candle smoke particles| tekijä =Joakim Pagelsa, Aneta Wierzbickaa, Erik Nilssona, Christina Isaxona, Andreas Dahla, Anders Gudmundssona, Erik Swietlickib, Mats Bohgarda| tiedostomuoto = | selite = | julkaisu =Journal of Aerosol Science, vol. 40, nro 3, sivut 193–208| ajankohta = Maaliskuu 2009| julkaisupaikka = | julkaisija = | viitattu =26.3.2015 | kieli = }}</ref> Näiden hiukkasten terveysvaikutuksista keskustellaan vilkkaasti. Kynttilöiden terveyshaittaa on verrattu tutkimuksissa esimerkiksi tupakansavun terveysvaikutuksiin.<ref name="Yle-passiivinen">{{Verkkoviite | osoite =http://yle.fi/uutiset/kynttiloiden_polttaminen_vastaa_passiivista_tupakointia/7693405| nimeke =Kynttilöiden polttaminen vastaa passiivista tupakointia| ajankohta = 17.12.2014 | julkaisija = Yleisradio, yle.fi| viitattu =26.3.2015}}</ref><ref name="MTV2013">{{Verkkoviite | osoite =http://www.mtv.fi/lifestyle/koti/artikkeli/kynttilan-polttaminen-voi-olla-keholle-yhta-rasittavaa-kuin-tupakointi/3200946| nimeke =Kynttilän polttaminen voi olla keholle yhtä rasittavaa kuin tupakointi| ajankohta = 7.10.2013 | julkaisija = mtv.fi| viitattu =26.3.2015}}</ref> Tutkittavana ovat olleet esimerkiksi jumalanpalveluksissa poltettujen kynttilöiden <ref name="Church-services">{{Verkkoviite | osoite =http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0160412011001954| nimeke =Combustion particles emitted during church services: Implications for human respiratory health| tekijä = Hsiao-Chi Chuang, Tim Jones, Kelly BéruBé| tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = Environment International, Vol. 40, sivut 137–142 | ajankohta = Huhtikuu 2012| julkaisupaikka = | julkaisija = | viitattu =26.3.2015 | kieli = }}</ref> tai kotona poltettujen kynttilöiden vaikutukset hengitysteiden sairauksiin.<ref name="Respitory">{{Verkkoviite | osoite =http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1440-1843.2010.01758.x/abstract| nimeke =Indoor exposure to environmental cigarette smoke, but not other inhaled particulates associates with respiratory symptoms and diminished lung function in adults| tekijä = | tiedostomuoto = | selite = Artikkelin abstrakti | julkaisu =Respirology, Vol. 15, nro 6, sivut 993–1000 | ajankohta = Elokuu 2010 | julkaisupaikka = | julkaisija = | viitattu =26.3.2015 | kieli = }}</ref> tai syöpiin.
 
Yleisesti on uskottu, että mehiläisvahasta ja kasviöljyperäisistä vahoista valmistetut kynttilät palavat puhtaammin kuin öljyperäisestä parafiinistä valmistetut kynttilät. Nykyiset puhtaat parafiinit palavat kuitenkin vähintään yhtä puhtaasti kuin ne. Sydänlangan laatu ja mahdolliset hajusteet ja väriaineet, sekä palamisympäristö vaikuttavat perusmateriaalia enemmän kynttilästä aiheutuviin epäpuhtauksiin.{{lähde|entä vaikutus mielenterveyteen}}