Ero sivun ”Parthenon” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
{{Rakennus
| nimi = Parthenon
| alkuperäinen nimi = Παρθενών
| kuva = The Parthenon in Athens.jpg
| kuvateksti = Parthenonin temppeli.
| osoite =
| sijainti = [[Akropolis (Ateena)|Akropolis]], [[Ateena]],<br/>{{Kreikan lippu}} [[Kreikka]]
| koordinaatit = {{coord|37|58|17|N|23|43|36|E|type:landmark}}
| rakennustyyppi = [[temppeli]]
| valmistumisvuosi = 438 eaa.
Rivi 16:
| rakennuttaja =
| urakoitsija =
| tyylisuunta = [[doorilainen pylväsjärjestelmä|doorilainen]]
| runkorakenne =
| julkisivumateriaali = valkoinen marmori
Rivi 24 ⟶ 25:
| huoneistoala =
| tilavuus =
| huomautukset = Osa [[Unesco]]n [[maailmanperintöluettelo|maailmanperintökohde]]tta<br/>'''[[Akropolis (Ateena)|Akropolis]]'''
}}
'''Parthenon''' ({{k-grc|Παρθενών}}) on [[
Parthenonin rakennustyön aloitti [[Perikles]], Ateenan huomattavin poliitikko 400-luvulla eaa. Rakennustyön johtajana toimi kuvanveistäjä [[Feidias]], joka johti myös koristelutyötä. Arkkitehdit olivat [[Iktinos]] ja [[Kallikrates]].<ref name="Castrén"/> Parthenonia käytettiin myös rahavarastona, ja siellä säilytettiin [[Deloksen meriliitto|Deloksen meriliiton]], myöhemmän Ateenan imperiumin varoja.
Parthenon on tärkein antiikin kreikkalainen nykyaikaan säilynyt rakennus. Sen [[Parthenonin marmoriveistokset|koristeveistokset]] luetaan [[Antiikin Kreikan taide|kreikkalaisen taiteen]] huippuihin. Parthenonia on pidetty [[Antiikin Kreikka|muinaisen Kreikan]], [[Ateenan demokratia]]n ja koko [[Länsimainen kulttuuri|länsimaisen sivilisaation]] symbolina.
== Historia ==
=== Suunnittelu ja rakentaminen === Parthenonin paikalla sijaitsi aiemmin niin kutsuttu [[Hekatompedon]]-temppeli, joka rakennettiin 500-luvulla eaa.<ref name="AM">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.theacropolismuseum.gr/en/content/hekatompedon | Nimeke=The Hekatompedon | Julkasija=Acropolis Museum | Viitattu=9.3.2015}}</ref><ref name="GT">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.greek-thesaurus.gr/hekatompedon-temple.html | Nimeke=The Hekatompedon temple | Julkaisu=Greek Thesaurus: The Acropolis of Athens | Viitattu=9.3.2015}}</ref> Se purettiin [[Marathonin taistelu]]n jälkeen, kun ateenalaiset alkoivat rakentaa paikalle uutta temppeliä, niin kutsuttua [[Vanha Parthenon|Vanhaa Parthenonia]]. Se kuitenkin tuhoutui ennen valmistumistaan persialaisten vallattua kaupungin vuonna 480 eaa.
[[Tiedosto:Acropilos wide view.jpg|thumb|right|280px|Parthenon ja Akropolis.]]
Rakennustyö alkoi vuonna 447 eaa., ja rakennus oli pääosin valmis vuonna 438 eaa. Koristelutyöt jatkuivat kuitenkin ainakin vuoteen 433 eaa. asti. Osa Parthenonin rakennustyön kirjanpidosta on säilynyt, ja siitä ilmenee, että suurin menoerä oli kiven kuljettaminen Akropoliille [[Pentelikon]]-vuorelta noin 16 kilometrin päästä. Osa rahoista saatiin [[Deloksen meriliitto|Deloksen meriliiton]] kassasta, joka oli siirretty Deloksen Panhelleenisestä pyhäköstä Akropoliille vuonna 454 eaa.▼
Uuden Parthenonin rakennustyö alkoi vuonna 447 eaa., ja rakennus oli pääosin valmis vuonna 438 eaa., jolloin järjestettiin sen juhlalliset vihkiäiset. Koristelutyöt jatkuivat kuitenkin ainakin vuoteen 432 eaa. asti. Temppeli oli antiikin ensimmäinen ja suurin kokonaan marmorista rakennettu temppeli.<ref name="Castrén"/><ref name="Castrén-Parthenos">{{Kirjaviite | Tekijä=Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena | Nimeke=Antiikin käsikirja | Kappale=Parthenos | Sivu=406 | Julkaisija=Otava | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-1-12387-4}}</ref>
▲
Ateenan [[Hefaistoksen temppeli]] on kaikkein ehjimpänä säilynyt doorilainen temppeli, mutta omana aikanaan Parthenonia pidettiin parhaana. John Julius Norwichin mukaan Parthenon ”on kaikkein täydellisimmän koskaan rakennetun doorilaisen temppelin maineessa. Jo antiikin aikana sen arkkitehtoninen hienostuneisuus oli tarunomainen, erityisesti sen [[stylobaatti|stylobaatin]] kaarevuuden, naoksen seinien kaltevuuden ja pylväiden entasiksen hienovaraiset keskinäiset suhteet.” Stylobaatti on taso, jolla pylväät seisovat. Se on hieman kupera optisista syistä. Entasis merkitsee pylväiden hienoista pullistumista, joka tasapainottaa vaikutelmaa katsottaessa niitä alhaalta päin. Pienten kaarevuuksien ansiosta temppeli näyttää symmetrisemmältä kuin onkaan.▼
=== Myöhemmät vaiheet ===▼
Parthenon säilyi kreikkalaisten muinaisuskon tärkeimpänä temppelinä lähes tuhannen vuoden ajan. Se oli ehjä vielä ainakin 300-luvulla, jolloin se oli jo yhtä vanha kuin [[Pariisi]]n [[Notre Damen katedraali (Pariisi)|Notre Dame]] on nyt ja paljon vanhempi kuin [[Rooma]]n [[Pietarinkirkko]].
[[Kuva:Parthenon_XL.jpg|thumb|300px|Yksityiskohta läntisestä päädystä. Kuva havainnollistaa ajan hampaan kuluttamia [[arkkitraavi]]a, [[Friisi (arkkitehtuuri)|friisiä]] ja [[päätykolmio]]ta.]]▼
Vuonna 1456 [[Osmanien valtakunta|osmanit]] valtasivat Ateenan
[[Tiedosto:Peytier_-_Mosque_in_the_Parthenon.jpg|thumb|left|240px|Parthenonin rauniot ja paikalle noin vuonna 1715 rakennettu moskeija 1830-luvun alussa.]]
Cellan sisäseiniä kiersi friisi, jonka kolmella sivulla oli kuvattuna [[Panathenaia]]-kulkue, ateenalaisten suuri vuotuinen Athenen juhla. Neljännellä sivulla, itäseinällä, friisissä oli kuvattuna kaikki kreikkalaisten Pantheonin jumalat. Cellassa sijainnut Feidiaan veistämä Athenen patsas oli erityisen kuuluisa.▼
Vuonna 1687 Parthenon koki pahimmat tuhot, kun [[venetsia]]laiset hyökkäsivät Ateenaan ja
1700-luvun lopulla Ateenassa vieraili yhä enemmän eurooppalaisia, ja Parthenonin rauniot olivat suosittu piirrosten ja maalausten aihe. Osaltaan nämä taiteelliset esitykset nostattivat [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannia]]ssa ja [[Ranska]]ssa Kreikan itsenäisyydelle suopeaa mielialaa. Vuonna 1801 Britannian Konstantinopolin-suurlähettiläs [[lordi Elgin]] hankki [[sulttaani]]lta lahjuksin ja diplomaattiasemallaan painostaen luvan sisäänpääsyyn ja tutkimuksiin Akropoliilla.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=
Parthenon oli aikoinaan muiden aikaistensa rakennusten tavoin ainakin osittain maalattu. Kiistan kohteena on, kuinka suurelta osin ja millä väreillä. Tiedetään, että sisäkatot oli maalattu syvän sinisiksi ja että päätykolmioiden veistosryhmät oli maalattu kirkkain värein. Eräät tutkijat uskovat, että Parthenonin yläosat oli maalattu kirkkaan sinisiksi ja punaisiksi, jotta veistokset erottuisivat selvemmin alhaalta katsottaessa.▼
[[Tiedosto:Parthenon - facade ouest.jpg|thumb|right|220px|Parthenonin länsipääty.]]
▲== Myöhemmät vaiheet ==
[[Tiedosto:Parthenon - facade est.jpg|thumb|220px|Parthononin itäpääty.]]
Nykyään veistoskokoelma on [[British Museum]]issa. Parthenonin veistoksia on myös Pariisin [[Louvre]]ssa sekä [[Kööpenhamina]]ssa. Jäljelle jääneistä suurin osa on
Kun itsenäistynyt Kreikka otti Ateenan hallintaansa vuonna 1832, Parthenonin minareetti sekä kaikki Akropoliin keskiaikaiset ja uudemmat rakennukset purettiin. Alue siirrettiin historiallisena muistomerkkinä Kreikan valtion hallintaan. Nykyään miljoonat turistit vuosittain kiipeävät Akropoliille lännestä käsin, läpi entistetyn [[Propylaia]]n ja Panathenaia-kulkueen reittiä pitkin Parthenonin luo. Parthenon on suojattu aidalla.▼
▲Parthenon säilyi kreikkalaisten muinaisuskon tärkeimpänä temppelinä lähes tuhannen vuoden ajan. Se oli ehjä vielä ainakin 300-luvulla, jolloin se oli jo yhtä vanha kuin [[Pariisi]]n [[Notre Damen katedraali (Pariisi)|Notre Dame]] on nyt ja paljon vanhempi kuin [[Rooma]]n [[Pietarinkirkko]]. Mutta tuohon aikaan Ateena oli enää [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnan]] provinssikaupunki, joskin sillä oli loistava menneisyys. Joskus 400-luvulla Rooman keisari ryösti temppelin suuren, Feidiaan veistämän Athenen patsaan [[Konstantinopoli]]in, jossa se myöhemmin tuhoutui, mahdollisesti kaupungin ryöstössä [[neljäs ristiretki|neljännen ristiretken]] aikana vuonna 1204.
=== Kunnostustyöt ===
▲Vähän tämän jälkeen Parthenonista tehtiin [[kristinusko|kristillinen]] [[kirkko]]. Bysantin aikana se oli Jumalansynnyttäjän ([[Maria (Jeesuksen äiti)|neitsyt Maria]]n) kirkko, ja [[Latinalainen keisarikunta|Latinalaisen keisarikunnan]] aikana siitä tuli [[katolinen kirkko|katolinen]] pyhän neitsyen kirkko. Temppelin muutostyössä kirkoksi sen sisäpuolen pylväät sekä osa cellan seinistä poistettiin ja itäpäätyyn tehtiin [[apsis]]. Samalla osa veistoksista väistämättä joutui kadoksiin. Pakanallisia jumalia esittäneet veistokset luultavasti poistettiin tarkoituksellisesti ja mahdollisesti tuhottiin.
Vuonna 1975 Kreikan valtio aloitti [[Euroopan unioni]]n rahallisella ja teknisellä avustuksella suurimittaisen hankkeen Parthenonin sekä Akropoliin muiden rakennusten entistämiseksi. Arkeologinen komitea dokumentoi perusteellisesti kaikki paikalla vielä olleet esineet, ja tietokonemallien avulla arkkitehdit pyrkivät määrittämään kunkin alkuperäisen paikan. Eräissä tapauksissa aiempi ennallistaminen osoittautui virheelliseksi. Erityisen merkittävät ja hauraat veistokset siirrettiin
▲Vuonna 1456 [[Osmanien valtakunta|osmanit]] valtasivat Ateenan, ja Parthenon muunnettiin uudestaan, tällä kertaa [[moskeija]]ksi. Osmanit kohtelivat alueillaan olleita antiikin muistomerkkejä melko kunnioittavasti eivätkä tahallaan tärvelleet Ateenan aarteita, mutta he eivät myöskään aktiivisesti varjelleet niitä. Sota-aikana he saattoivat purkaa rakennuksia linnoitustarpeiksi. Parthenoniin lisättiin [[minareetti]], mutta muuten sitä ei vaurioitettu enempää. 1600-luvulla Ateenassa matkustaneet eurooppalaiset kertovat rakennuksen olleen pääosin ehjä.
Parthenonia uhkaavat ympäristöongelmat. Ateena kärsii liikenneruuhkista ja ilmansaasteista. Pakokaasujen synnyttämä marmoria syövyttävä [[happosade]] uhkaa veistoksia sekä itse temppeliä. Kreikan valtio ja Ateenan kaupunki ovat onnistuneet lievittämään ongelmaa jossain määrin, mutta Parthenonin tulevaisuudesta on yhä syytä olla huolissaan.▼
▲Vuonna 1687 Parthenon koki pahimmat tuhot, kun [[venetsia]]laiset hyökkäsivät Ateenaan ja ottomaanit linnoittivat Akropoliin ja käyttivät Parthenonia ruutivarastona. Syyskuun 26. päivänä venetsialainen tykinkuula räjäytti ruutivaraston ja rakennus tuhoutui osittain. Sisärakenteet tuhoutuivat, kaikki mitä katosta oli jäljellä romahti ja osa pylväistä − erityisesti eteläsivulla − katkesi. Veistokset kärsivät pahoin; suuri osa putosi maahan, ja niiden osia otettiin myöhemmin matkamuistoiksi. Tämän jälkeen rakennus jäi pääosin tyhjilleen.
== Rakennus ==
▲1700-luvun lopulla Ateenassa vieraili yhä enemmän eurooppalaisia, ja Parthenonin rauniot olivat suosittu piirrosten ja maalausten aihe. Osaltaan nämä taiteelliset esitykset nostattivat [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannia]]ssa ja [[Ranska]]ssa Kreikan itsenäisyydelle suopeaa mielialaa. Vuonna 1801 Britannian Konstantinopolin-suurlähettiläs [[lordi Elgin]] hankki [[sulttaani]]lta lahjuksin ja diplomaattiasemallaan painostaen luvan sisäänpääsyyn ja tutkimuksiin Akropoliilla.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= Brysac, Shareen Blair | Nimeke=At the Museums: The Parthenon Marbles Custody Case (abstract) | Osoite=http://www.archaeology.org/9905/abstracts/museum.html | Julkaisija=Archaeology 52.3, May/June 1999 | Viitattu=8.2.2007 | Kieli={{en}} }}</ref> Firman oikeutti Elginin teettämään Akropoliin taide-esineistä, valoksia ja piirroksia, kaivamaan esiin piirtokirjoituksia tai kohokuvia sekä ottamaan mukaansa kivenpalasia. Rakennusten purkamiseen tai taide-esineiden suurimittaiseen haltuunottoon lupa ei valtuuttanut, joskaan Elgin ei tästä rajoituksesta piitannut. Hän alkoi koota itselleen kaikkia löytämiään veistoksia. Osan hän irrotti rakennuksista, osan keräsi maasta, osan hän osti paikallisilta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=St. Clair W. | Nimeke=Lord Elgin and the Marbles| Sivu = 87–120 | Julkaisija= Oxford University Press| Vuosi=1967 | Tunniste=ISBN 0-19-288053-5| Kieli={{en}} }}.</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hitchens C.| Nimeke=Imperial Spoils: The Curious Case of Elgin Marbles| Sivu = 38–49 | Julkaisupaikka=New York | Julkaisija=Hill & Wang| Vuosi=1987 | Tunniste=ISBN 0-8090-4189-8 | Kieli={{en}} }}.</ref>
[[Tiedosto:Parthenon-top-view.svg|thumb|right|160px|Parthenonin pohjapiirustus, länsi ylhäällä.]]
Parthenon edustaa [[doorilainen pylväsjärjestelmä|doorilaista tyyliä]]. Se on rakennettu [[Pentelikon]]-vuoren valkoisesta marmorista. Temppelin [[stylobaatti|stylobaatin]] ylintä porrasta pitkin mitattuna rakennus on 30,9 metriä leveä ja 69,5 metriä pitkä.<ref name="Castrén"/> Temppelin ulkosivulla on lyhyellä sivulla 8 ja pitkällä sivulla 17 pylvästä, yhteensä 46 pylvästä. Pylväiden korkeus oli 10,4 metriä ja halkaisija 1,9 metriä. Nurkkapylväät ovat hieman paksummat. Stylobaatti on lyhyen sivun keskellä 60 mm korkeammalla kuin kulmissa ja pitkän sivun keskellä 110 mm korkeammalla.
▲Nykyään veistoskokoelma on [[British Museum]]issa. Parthenonin veistoksia on myös Pariisin [[Louvre]]ssa sekä [[Kööpenhamina]]ssa. Jäljelle jääneistä suurin osa on Akropoliin museossa aivan Parthenonin kaakkoispuolella. Muutama on vielä paikallaan rakennuksessa. Britannian ja Kreikan välillä on kiistelty pitkään veistosten oikeasta paikasta.
Temppelin itään avautuva [[cella]] oli 29,8 metriä pitkä ja 19,2 metriä leveä, ja sen sisäseiniä pitkin oli kahdessa kerroksessa doorilaisia pylväitä, jotka olivat rakenteellisesti välttämättömiä katon tukemiseksi. Pylväitä oli 23. Cellassa oli Feidiaan veistämä Athenen kulttukuva eli Parthenos. Temppelin länsipäässä oli pienempi tila, joka oli varsinainen Parthenon ja aarrekammio. Sen sisäpuolella kattoa kannatti neljä joonialaista pylvästä.<ref name="Castrén"/>
▲Kun itsenäistynyt Kreikka otti Ateenan hallintaansa vuonna 1832, Parthenonin minareetti sekä kaikki Akropoliin keskiaikaiset ja uudemmat rakennukset purettiin. Alue siirrettiin historiallisena muistomerkkinä Kreikan valtion hallintaan. Nykyään miljoonat turistit vuosittain kiipeävät Akropoliille lännestä käsin, läpi entistetyn [[Propylaia]]n ja Panathenaia-kulkueen reittiä pitkin Parthenonin luo. Parthenon on suojattu aidalla.
▲Ateenan [[Hefaistoksen temppeli]] on kaikkein
▲Vuonna 1975 Kreikan valtio aloitti [[Euroopan unioni]]n rahallisella ja teknisellä avustuksella suurimittaisen hankkeen Parthenonin sekä Akropoliin muiden rakennusten entistämiseksi. Arkeologinen komitea dokumentoi perusteellisesti kaikki paikalla vielä olleet esineet, ja tietokonemallien avulla arkkitehdit pyrkivät määrittämään kunkin alkuperäisen paikan. Eräissä tapauksissa aiempi ennallistaminen osoittautui virheelliseksi. Erityisen merkittävät ja hauraat veistokset siirrettiin Akropoliin museoon. Parthenonin sisään pystytettiin työmaanosturi, jolla marmorilohkareita siirrettiin. Kun nosturi ei ollut käytössä, se voitiin laskea rakennuksen harjan alapuolelle pois näkyvistä. Virheelliset korjaukset purettiin, ja ryhdyttiin hyvin huolelliseen jälleenrakennustyöhön. Parthenonia ei aiota palauttaa vuotta 1687 edeltäneeseen asuun, mutta räjähdyksen tekemiä vaurioita korjataan mahdollisuuksien mukaan, ja alkuperäisestä louhoksesta otettua uutta marmoria käytetään aukkojen täyttämisessä sekä rakenteellisesti välttämättömissä korjauksissa. Lopulta lähes kaikki suuremmat marmoriosat tulevat alkuperäisille paikoilleen tarpeen mukaan uusilla materiaaleilla tuettuina.
[[Tiedosto:NAMA Athéna Varvakeion.jpg|thumb|left|140px|Feidiaan veistämän Athene Parthenoksen roomalaisaikainen kopio ''Athene Varvakeion'', 200-luku.]]
▲Parthenonia uhkaavat ympäristöongelmat. Ateena kärsii liikenneruuhkista ja ilmansaasteista. Pakokaasujen synnyttämä marmoria syövyttävä [[happosade]] uhkaa veistoksia sekä itse temppeliä. Kreikan valtio ja Ateenan kaupunki ovat onnistuneet lievittämään ongelmaa jossain määrin, mutta Parthenonin tulevaisuudesta on yhä syytä olla huolissaan.
=== Athenen kulttikuva ===
Temppelin cellassa sijainnut Athene-jumalattaren kulttikuva eli Parthenos oli [[Feidias|Feidiaan]] kullasta ja norsunluusta veistämä. Se tunnetaan kirjallisten kuvausten ja myöhempien kopioiden perusteella. Patsaan korkeus oli noin 11,5 metriä ja se esitti seisovaa jumalatarta pukeutuneena [[peplos|peplokseen]] ja [[aigis]]-kilpeen, jossa oli [[Medusa]]n pää. Jumalattarella oli kädessä [[Nike]]-jumalatar ja keihäs, ja päässä korinttilaistyylinen kypärä, jota koristivat [[sfinksi]], kaksi [[aarnikotka|griippiä]] ja lentävät hevoset. Jumalattaren jaloissa vasemmalla puolella oli kilpi, jonka keskellä oli gorgoneion eli katkaistu Medusan pää ja joka oli koristeltu jumalten ja jättiläisten taistelua ([[gigantomakhia]]) sekä kreikkalaisten ja [[amatsonit (mytologia)|amatsonien]] taistelua (amatsonomakhia) esittävillä kuvilla.<ref name="Castrén-Parthenos"/>
=== Muu koristelu ===
▲[[
Parthenon oli koristeltu sekä sisältä että ulkoa runsaasti marmoriveistoksin. Vain osa veistoksista on säilynyt, mutta kadonneista on suureksi osaksi olemassa hyvät kirjalliset kuvaukset. Koristelun toteuttamiseen osallistui suuri määrä taiteilijoita Feidiaan johdolla.<ref name="Castrén"/>
Itäisessä päätykolmiossa oli kuvattu Athenen syntymä täydessä sotisovassa [[Zeus|Zeuksen]] päästä. Läntisessä päätykolmiossa oli kuvattu Athenen ja [[Poseidon]]in taistelu [[Attika]]n omistuksesta. [[Friisi (arkkitehtuuri)|Friisin]] [[metooppi|metoopeissa]] oli kuvattuna eteläsivulla [[lapiitit|lapiitti]]en ja [[kentauri (taruolento)|kentaurien]] taistelu (kentauromakhia), itäsivulla gigantomakhia, länsisivulla amatsonomakhia ja pohjoissivulla [[Troijan sota|Troijan sodan]] tapahtumia. Metooppeja oli yhteensä 92 kappaletta, lyhyillä sivuilla 14 ja pitkillä sivuilla 32. Niiden korkeus oli 1,2 metriä.<ref name="Castrén"/>
▲Cellan sisäseiniä kiersi friisi, jonka kolmella sivulla oli kuvattuna [[Panathenaia]]-kulkue, ateenalaisten suuri vuotuinen Athenen juhla. Neljännellä sivulla,
▲Parthenon oli aikoinaan muiden aikaistensa rakennusten tavoin ainakin osittain maalattu. Kiistan kohteena on, kuinka suurelta osin ja millä väreillä. Tiedetään, että sisäkatot oli maalattu syvän sinisiksi ja että päätykolmioiden veistosryhmät oli maalattu kirkkain värein. Eräät tutkijat uskovat, että Parthenonin yläosat oli maalattu kirkkaan sinisiksi ja punaisiksi, jotta veistokset erottuisivat selvemmin alhaalta katsottaessa.
== Kiista veistoksista ==
[[
{{Pääartikkeli|[[Parthenonin marmoriveistokset]]}}
▲[[Kuva:Elgin marbles frieze.jpg|thumb|350px|Feidias, ''Parthenonin marmoriveistokset'', 443–438 eaa.]]
Parthenonin veistoksista suuri osa on nykyään [[British
British Museumin kanta on, että veistokset ovat parhaimmillaan osana museon hyvin edustavaa antiikin taiteen kokoelmaa ja että niitä on verrattava esimerkiksi hollantilaisiin ja italialaisiin maalauksiin, joita on hajallaan ympäri maailman museoita. Oletettavasti museo myös pelkää teosten palauttamista ennakkotapauksena, jonka jälkeen minkä tahansa muunkin museon olisi vaikea perustella vieraiden maiden kulttuuriperinnön säilyttämistä osana kokoelmiaan.
Rivi 85 ⟶ 104:
== Katso myös ==
* [[Parthenon (Nashville)|Nashvillen Parthenon-kopio]]
== Lähteet ==
Rivi 94 ⟶ 113:
* [http://www.culture.gr/2/21/211/21101a/e211aa01.html The Acropolis of Athens: The Parthenon]. Hellenic Ministry of Culture. {{en}}
* [http://ysma.culture.gr/english/index.html The Acropolis Restoration Project]. {{en}}
*
[[Luokka:Antiikin
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
| |||