Ero sivun ”Sotkamo” versioiden välillä

Sotkamo kuului aluksi Paltamoon, kunnes siitä [[1647]] tehtiin oma kirkkoherrakunta. Kuhmoniemi erotettiin [[1856]] Sotkamosta omaksi kirkkoherrakunnakseen, myöhemmin siitä tuli Kuhmon kaupunki. Vuodesta [[1650]] Sotkamo kuului 30 vuotta [[Pietari Brahe]]lle läänitettyyn [[Kajaanin lääni|Kajaanin vapaaherrakuntaan]]. 1600-luvun lopun ja [[1700-luku|1700-luvun]] sotien ja nälkävuosien jälkeen seurasi uudelleenrakennusvaihe, mm. poltetun [[Kirkko|kirkon]] tilalle valmistui [[1737]] [[Grels Nordling]]in johdolla. [[Maanviljelys|Maanviljely]] ja [[terva]]kauppa vaurastuttivat väestöä. <ref name="Finlandia8" /> Pitäjään alettiin rakentaa jälleen uutta kirkkoa [[1854]]. [[Johan Oldenburg]]in piirtämä ja [[T.J. Tolpo|T.J. Tolpo]]n rakentama [[Sotkamon kirkko|puukirkko]] valmistui [[1870]], kirkko on Kainuun suurin.<ref>http://www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/kainuu/090.htm</ref><ref>http://www.digiarkisto.org/wiki/index.php/Sotkamo</ref> Vanhan kirkon hirsistä tehtiin [[Naapurinvaara]]lle [[kansakoulu]] [[1800-luku|1800-luvun lopulla]]. <ref name="Finlandia8" />

 

 

[[Koski-Jaakko]] suunnitteli jo [[1760-luku|1760-luvulla]] [[Kiantoperä]]än [[Lappajoki|Lappajoen suuhun]], vanhan [[markkina]]- ja suolatien alkuun, [[Oulu]]n kauppiaiden varastopaikkaa eli [[kauppala]]a. Kuitenkin vasta vuosisadan lopulla alkoi alueen taloudellinen kehitys vilkastua. Vaarojen [[kaskiviljely]]stä siirryttiin monipuoliseen [[Maatalous|maatalouteen]]. Tervanpoltto muodostui merkittäväksi elinkeinoksi 1800-luvun puolivälissä valmistuneet [[Ämmäkosken voimalaitos|Ämmänkosken]] ja [[Koivukosken voimalaitos|Koivukosken sulut]] mahdollistivat tervan viennin Ouluun asti. Vuonna [[1900]] Sotkamon tervanpoltto tuotti n. 4000 [[tynnyri]]ä tervaa, mutta jo [[1900-luku|1900-luvun alussa]] tervan merkitys väheni. <ref name="Finlandia8" />