Versio 24. maaliskuuta 2015 kello 00.06 muokkaa Hartz (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 37 257 muokkausta →‎Aiheesta muualla: korvattu toimimaton linkki toimivalla riistainfo.fi:llä ← Vanhempi muutos		Versio 24. maaliskuuta 2015 kello 18.34 muokkaa kumoa Hartz (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 37 257 muokkausta omaksi artikkelikseen Metsästys Suomessa; korjattava/Suomi-malline samalla pois Uudempi muutos →
Rivi 1: ~~{{Korjattava/Suomi}}~~ [[Kuva:Algerien 5 0049.jpg\|thumb\|240px\|Kalliopiirros metsästämisestä Algeriassa.]] [[Kuva:37-svaghi, caccia,Taccuino Sanitatis, Casanatense 4182..jpg\|thumb\|240px\|Villisian metsästystä 1300-luvulla.]] Rivi 23 ⟶ 22: Nykyään metsästyksen yhteiskunnallista merkitystä korostavat metsästyksen tarjoama viihteellinen ja kulttuurillinen arvo, sekä riistakantojen säätely. ~~== Metsästys Suomessa==~~ Suomen metsästyslain määritelmän mukaan metsästys tarkoittaa ”luonnonvaraisena olevan riistaeläimen<ref>http://www.teho.net/mkj/store/Sanasto.htm/</ref> pyydystämistä sekä saaliin ottamista metsästäjän haltuun”.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930615 Metsästyslaki 2§]</ref> Saaliiksi saadut riistaeläimet käytetään yleensä [[ravinto\|ravinnoksi]], erityisesti [[hirvi\|hirvenpyynnin]] merkitys metsästäjälle on suuri. Vuosina [[2002]]–[[2003]] pyydettiin vuodessa yli 80 000 hirveä. Hirvenlihan tuotto ylittää nelinkertaisesti poronlihan tuoton. ~~Saalistilastojen kappalemääräistä kärkeä hallitsevat sinisorsa, sepelkyyhky, teeri ja metsäjänis.<ref>http://www.rktl.fi/tilastot/metsastystilastot/</ref>~~ Turkiseläinten pyynti on nykyään huonosti kannattavaa, joten pyynti on lähinnä haittaeläiminä pidettyjen [[pienpeto]]jen, kuten [[Suomi\|Suomen]] [[luonto]]on kuulumattoman [[minkki\|minkin]] tai [[supikoira]]n saalistusta. Suomessa metsästys on suosittu [[harrastus]], nykyään Suomessa on noin 300 000 metsästäjää, joista viisi prosenttia eli noin 15 000 on naisia. Myös nuorten määrä kasvaa kohtuullista vauhtia, vaikkakin seurojen väestö alkaa olla ukkoutunutta. Suomessa on väkilukuun suhteutettuna enemmän metsästäjiä kuin missään muussa Euroopan maassa. Monia eläimiä saa metsästää vain tiettynä aikana vuodesta, muulloin ne ovat rauhoitettuja. Esimerkiksi [[sorsat\|sorsien]] ja useiden muiden vesilintujen metsästysaika alkaa vuosittain [[20. elokuuta]] klo 12 ja jatkuu vuoden loppuun. Hirven metsästysaika alkaa syyskuun viimeisenä lauantaina ja päättyy vuoden lopussa.<ref>http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930666 Metsästysasetus, 24 §</ref>. Hirven metsästys edellyttää riistanhoitopiirin myöntämää kaatolupaa, jonka voi saada vähintään 1000 ha suuruiselle yhtenäiselle maa-alueelle. ~~=== Suomalaisen metsästyksen historiaa ===~~ ~~[[Kuva:Hirschvogel Bear Hunt.jpg\|thumb\|240px\|Saksalaisen Augustin Hirschvogelin kaiverrus [[Karhun metsästys]] vuodelta 1520–1553.]]~~ ~~[[Kuva:Wolfhunt1582.jpg\|thumb\|240px\|Saksalainen piirros susijahdista vuodelta 1582.]]~~ ~~[[Kuva:Willem van Aelst - Stilleven met jachttoebehoren en wild.jpg\|thumb\|200px\|Willem van Aelstin maalauksessa vuodelta 1668 metsästysvälineitä ja riistalintuja]]~~ [[Traani]]öljyn ja nahkojen kauppaa arvellaan käydyn Suomen alueella jo 5 500 eaa. Suomalaisten hylkeenpyyntikylien, muun muassa [[Yli-Ii]]n Kierikki, asuinkentiltä on löydetty muualta tuotua [[meripihka]]a, [[kupari]]a ja [[kulta]]a. Hylkeennahka on [[Rooman valtakunta\|Roomassa]] ollut kalliimpi kuin [[leijona]]n talja. Sen hinta on tuolloin vastannut käsityöläisen kuukauden palkkaa. Vielä 1500-luvulla traaniöljyä vietiin yli 300 000 litraa. [[Katolinen kirkko]] katsoi [[Keskiaika\|keskiajalla]] hylkeen kalaksi. Se avasi hylkeenlihan viennin, koska paaston aikana sai syödä vain kalaa. Hyljettä paljon myöhemmin alkoi [[turkiseläin]]ten kaupallinen pyynti. Turkiskauppa muodosti aina sydänkeskiajalle saakka merkittävän tulonlähteen Suomen asukkaille ja Ruotsin kruunulle<ref name="Kulttuurihistoriasta">{{Verkkoviite \| Osoite=http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/arvostelut.php?hakukohde=&jarjestys=&haku=&sivu=50&vps=25&arvostelu=1383 \| Nimeke=Metsästyksen kulttuurihistoriasta \| Tekijä=Sirpa Aalto \| Tiedostomuoto= \| Selite= \| Julkaisu= \| Ajankohta=1.9.2008 \| Julkaisupaikka= \| Julkaisija=Agricola-verkko \| Viitattu=2.9.2008 \| Kieli=suomi }}.</ref> Etenkin [[kettu]], [[kärppä]], [[näätä]] ja varsinkin [[orava]] ovat olleet pyynnin kohteina. [[Hirvi]]ä on aiemmin ollut paljon nykyistä vähemmän, sillä nykyisin metsien [[biomassa]] on suurempi kuin koskaan ja se yhdessä petojen suhteellisen vähälukuisuuden kanssa ovat mahdollistaneet hirven ja [[hirvieläimet\|hirvieläinten]] lisääntymisen. Saaristossa linnustus on aikoinaan ollut tuottoisaa. Vanha tapa metsästää keväällä pesimään tulevia lintuja oli keino hankkia lisäravintoa ruoan suhteen vaikeana kevätaikana. Kun kaskiviljely lisäsi [[teeri]]en lukumäärää, oli teerijahti hyvin tuottoisaa. Laiduntaminen lisäsi myös [[Jouhisorsa\|jouhisorsien]] määrää, ja kun [[tavi\|tavi-]], [[sinisorsa]] ja [[haapana]]kannat olivat jo entuudestaan vahvat, saalista on saatu ilmeisesti nykyisiä vastaavia saalismääriä jo 1900-luvun alussa. Nykyisin metsästettäviksi mahdollisia lajeja on Suomessa enemmän kuin ennen, mutta metsästyksen parissa lajeja on aiempaa vähemmän. Muun muassa [[isokuovi]], [[tilhi]] ja monet muut linnut olivat aikaisemmin metsästettäviä, mutta nykyään ne ovat [[rauhoitettu laji\|rauhoitettuja lajeja]]. [[Minkki]] tuotiin Suomeen tarhattavaksi turkiseläimeksi, mutta villiintyi (ja ilmeisesti syrjäytti [[Vesikko\|vesikon]]). Tarhoista karanneita minkkejä tuli ensin rajan takaa Norjasta ja myöhemmin myös Venäjältä. Samoin [[piisami]] on tuotu turkiseläimeksi. Se löysikin ilmeisesti tyhjän lokeron vesiekosysteemeistämme. [[Valkohäntäpeura]] tuotiin Amerikasta. Se oppi uuden elinalueensa vuodenkierron, ruokapöydän ja talveen valmistautumisen. [[Villisika]] on levinnyt Suomeen lähinnä [[Karjalankannas\|Karjalankannaksen]] kautta. [[Nokikana]] ja [[punasotka]] ovat myös laajentaneet onnistuneesti esiintymisalueitaan, mutta ovat viime vuosina taantuneet. [[Fasaani]] menestyy hyvin talviruokinnan turvin, samoin [[kanadanmajava]], joka on monin paikoin syrjäyttänyt [[euroopanmajava]]n. [[Mufloni]] selviytyy myös, mutta sitä ei ole edes tarkoitus lisätä, vaan mufloni pysynee erikoisuutena. Mufloneita elää muun muassa [[Säppi\|Säpin]] ja [[Högsar]]in saarissa. ~~===Riistantutkimus Suomessa===~~ Suomessa metsästäjät laskevat riistaeläimet vuosittain Ylä-Lappia lukuun ottamatta riistakolmioiden avulla. Laskentaan osallistuu jopa 100 000 metsästäjää. Tulokset siirtyvät riistantutkimuksen käyttöön, ja niiden perusteella annetaan pyyntirajoitukset ja -suositukset. ~~Suomessa [[RKTL]] tuottaa lähes suoraan metsästystä ohjaavaa tietoa. Niinpä esimerkiksi elinalueiden pirstoutumisen vähentämää [[metso]]a ei metsästetä juuri lainkaan Etelä-Suomessa.~~ ~~===Suomen metsästyslaki===~~ Metsästyslain vastaisesta teosta voidaan syyttää metsästysrikoksesta. Teosta voidaan tehdä tutkintapyyntö poliisille ja poliisi suorittaa poliisitutkinnan, minkä jälkeen syyttäjä päättää viekö hän jutun tuomioistuimeen. Suomessa metsästyslain mukaan moottorikäyttöisestä ajoneuvosta ei saa ampua riistäeläintä. Riistaeläintä ei saa myöskään ampua yksityistieltä käsin.<ref>http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014120218886757_uu.shtml</ref> Suomessa metsästysrikoksesta tuomitaan sakkoihin tai enintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen. Törkeästä metsästysrikoksesta tuomio on neljästa kuukaudesta neljään vuoteen vankeutta.<ref>http://www.om.fi/Etusivu/Ajankohtaista/Uutiset/Uutisarkisto/Uutiset2011/1290610325690</ref><ref>http://www.metsastajaliitto.fi/?q=node/778</ref> == Metsästys ja sukupuutot == ~~:''Pääartikkeli:~~ {{päaärtikkeli\|[[Luettelo sukupuuttoon metsästetyistä eläimistä]]''}} Luettelo sukupuuttoon metsästetyistä eläimistä käsittää kaikki varmuudella ihmisen [[metsästys\|metsästämällä]] [[sukupuutto]]on hävittämät eläinlajit. Luettelossa on myös lajeja, joiden sukupuuton tarkkaa syytä ei tunneta, mutta joiden häviämiseen metsästys on ratkaisevasti vaikuttanut. Nykyaikaisen metsästyksen aikana lajeja ei ole kuollut enää sukupuuttoon.{{Lähde}} Suomalainen metsästys on perustunut pitkään riistakantojen kestävään käyttöön.{{Lähde}} Monet Suomessa vaarantuneet lajit, kuten hirvi ja ilves, ovat palautuneet elinvoimaisiksi metsästäjien tekemän riistanhoidon johdosta.{{Lähde}} Nykypäivänä lähinnä sukupuuttoa Suomessa olevista riistalajeista on metsäpeura. Sen kantaan vaikuttaa eniten suomalaisen susipopulaation nopea kasvu ja leviäminen alueille joissa sudet ovat yli sata vuotta olleet erittäin harvinaisia, kuten mm metsäpeura-alueilla Suomenselällä ja yleensäkin Länsi- ja Lounais-Suomessa. Tämän metsäpeurojen sukupuuttouhka on erittäin todellinen ja on vain ajan kysymys milloin viimeiset metsäpeurat joudutaan siirtämään eläintarhoihin, turvaan susilta. {{Lähde}} Rivi 141 ⟶ 102: Eräillä metsästysmuodoilla, kuten Britannian kettujahdilla, on ollut vahvasti yläluokkainen leima. Metsästysoikeus kuuluu maanomistajille niin Suomessa kuin Keski-Euroopassakin, ja he vuokraavat sitä eri muotoisesti eteenpäin. Suomessa [[metsästyskortti\|metsästyskortin]] voi saada kuka tahansa [[metsästystutkinto\|metsästystutkinnon]] suorittanut. Metsästäminen edellyttää, muiden vaatimusten täyttymisen ohella, metsästysoikeuden hallitsemista tai vuokraamista. Kuka tahansa voi vuokrata metsästysluvan valtion alueille. Myös esimerkiksi Saksassa kuka tahansa voi saada metsästyslisenssin.<ref>http://www.face-europe.org/huntingineurope/nationalsections_en/germany_en.pdf</ref> Yhdysvalloissakaan metsästysharrastus ei rajoitu yläluokkaan, vaikkakin metsästäjien keskimääräinen tulotaso on siellä jonkin verran muuta väestöä korkeampi.<ref>http://library.fws.gov/nat_survey2001_deerhunting.pdf</ref> ~~== Katso myös ==~~ * [[Metsästäjän eettiset ohjeet]] * [[Metsästäjäin keskusjärjestö]] * [[Riistanhoitopiiri]] * [[Riistanhoitoyhdistys]] == Lähteet ==

Ero sivun ”Metsästys” versioiden välillä