Ero sivun ”Ulkomaaninvestointi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 10:
Kiina-ilmiön tapainen kehitys ei kuitenkaan ole uusi asia, vaan teollisuus on siirtänyt tuotantoa halvan tuotannon alueille lähes teollistumisen alkuajoista lähtien tavoitellen suurempaa tehokkuutta ja halvempia tuotantokustannuksia. 1970-luvun alusta asti tapahtunut ja myöhemmin kiihtynyt kansainvälisen pääoman liikkeiden vapautus on kuitenkin kiihdyttänyt ilmiötä. Ylivoimaisesti suurin osa ulkomaan investoinneista tapahtuu edelleen teollisuusmaiden välillä. Kehitysmaiden osuus - varsinkin jos Kiina tiputetaan pois - on varsin pieni. Lisäksi, koska investoijilla on mahdollisuus valita kohteekseen hyvin monia eri maita, ei useimmilla köyhillä mailla ole mahdollisuuksia asettaa mitään toimintaehtoja ulkomaisella pääomalla toimiville firmoille, ja sen takia rahalliseksi hyödyksi jää ainoastaan kehitysmaan työntekijöille maksetut palkat - mikä kuitenkin on jo merkittävä asia monen köyhän maan taloudelle.
 
Yksi asiaan liittyvä väittämä on, että "globalisaatioulkomaaninvestoinnit kehittääkehittävät Kiinaa"köyhiä valtioita. TässäToisaalta täytyy kuitenkin muistaa, ettäesimerkiksi Kiinan talouskasvun keskeisenä syynä pidetään tutkijoiden keskuudessa laajemmin suunnitelmataloudesta poissiirtymistä kohti enemmän markkinapohjaista järjestelmää (nämä reformit aloitettiin vuonna 1978). Samoin Kiinan naapurimaat, kuten esimerkiksi Japani ja Etelä-Korea, kasvattivat talouttaan aiemmin hyvin nopealla vauhdilla ilman merkittäviä määriä ulkomaaninvestointeja (aikana, jolloin pääoman liike oli vielä rajoitetumpaa). KiinaUlkomaaninvestoinnit onväitetysti voinutauttavat hyötyäkasvattamaan viime vuosikymmenten globalisaatiosta paljonkintaloutta, mutta onniitä todennäköistä,ei ettäpidetä siitänopean olisikasvun joka tapauksessa löytynyt suuri kasvupotentiaali ilman merkittäviä ulkomaaninvestointien määriäkinedellytyksenä.