Ero sivun ”Hyvinkään maalaiskunta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KLS (keskustelu | muokkaukset) ehdotettiin aikoinaan muutettavaksi Jokelan kunnaksi, johon olisi myös liitetty alueita Tuusulasta mutta josta olisi samalla siirretty alueita Hyvinkään kaupunkiin. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 27:
Hyvinkään mlk:n naapurikunnat olivat Hyvinkään kaupunki sekä [[Hausjärvi]], [[Loppi]], [[Mäntsälä]], [[Nurmijärvi]], [[Riihimäki]], [[Tuusula]] ja [[Vihti]]. Suurimmat asutuskeskittymät olivat Hyvinkäänkylä, Ridasjärvi, Palopuro ja [[Kaukas (kylä)|Kaukas]]. Hyvinkäänkylän ja kaupungin rajan välille nousi 1950-luvulta alkaen Vehkojan omakotialue. Lisäksi Tuusulaan kuuluvan [[Jokela]]n taajaman tuntumaan muodostui tiheä omakotiasutus.
Hyvinkään mlk:n vaakunan suunnitteli [[Olof Eriksson]] ja se vahvistettiin vuonna [[1953]]. <ref> ''Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1968'', s. 137. Otava 1967, Helsinki. </ref>
==Historiaa==
Hyvinkään mlk:n suurin maatila oli [[Kytäjän kartano]], jonka tilukset kattoivat koko kunnan länsiosan ja joka oli Pohjoismaiden laajin yksityinen maatila. Muita huomattavia maatiloja olivat Ahdenkallion kartano, Helletorppa ja Sykäri sekä Kytäjän kartanosta erotetut Karlbergin, Palkkisillan ja Suopellon ulkotilat. Hyvinkään mlk:n alueella oli teollisuutta Kaukasissa ja kunnan etelärajalla Jokelan tuntumassa. Valtaosa maalaiskunnan asukkaista sai vanhastaan toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta, mutta sotien jälkeen palveluelinkeinojen osuus kasvoi huomattavasti asukkaiden työpaikkojen siirryttyä maalaiskunnan ulkopuolelle. ▼
Hyvinkään seudulla vuosisatojen ajan samanlaisena pysynyt talousrakenne koki mullistuksen [[Helsinki–Hämeenlinna-rata|Helsingin ja Hämeenlinnan välisen rautatien]] rakennustöiden alkaessa vuonna 1857. Hyvinkään seudun kylät olivat Nurmijärven ja Hausjärven takamaita Uudenmaan ja [[Hämeen lääni]]en rajalla eivätkä niiden asukkaat koskaan olleet kiinteässä yhteydessä pitäjien keskuksiin. Uuden asutustaajaman syntyminen rautatieaseman ympäristöön antoi pontta itsenäistymispyrkimyksille. Hyvinkään ensimmäinen [[kansakoulu]] aloitti toimintansa Hyvinkäänkylässä vuonna 1875. Hyvinkään rautatieaseman läheisyyteen valmistui arkkitehti [[Yrjö Sadeniemi|Yrjö Sadeniemen]] suunnittelema rukoushuone (nyk. [[Hyvinkään vanha kirkko]]) vuonna 1896.<ref name="suomenmaa"> Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): ''Suomenmaa 2: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos'', s. 131–137. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1968.</ref>
Hyvinkään seurakunta muodostettiin osista Nurmijärven ja Hausjärven seurakuntia vuonna 1916. Kunnallinen itsenäistyminen oli tämän jälkeen pelkkä muodollisuus, koska vuoden 1898 kunnallislain mukaan jokainen maaseurakunta oli aina myös oma kuntansa. Toivomuksensa mukaisesti Hyvinkää tuli kuulumaan Uudenmaan lääniin. Kunnan keskelle sen itsenäistyessä jääneen asemanseudun erottaminen omaksi hallinnolliseksi kokonaisuudekseen oli alusta lähtien selvää, ja Hyvinkään kauppala (vuodesta [[1960]] kaupunki) itsenäistyi maalaiskunnasta vuoden [[1926]] alussa. Hyvinkään seurakunta sen sijaan käsitti sekä kauppalan että maalaiskunnan. Hyvinkään kirkkona toimi vanha rukoushuone, kunnes vuonna [[1961]] valmistui arkkitehti [[Aarno Ruusuvuori|Aarno Ruusuvuoren]] suunnittelema [[Hyvinkään kirkko|uusi kirkko]]. Kytäjälle valmistui arkkitehti [[Väinö Vähäkallio]]n suunnittelema [[Kytäjän kirkko|kirkko]] vuonna 1938.<ref name="suomenmaa"/>
▲Hyvinkään mlk:n suurin maatila oli [[Kytäjän kartano]], jonka tilukset kattoivat koko kunnan länsiosan ja joka oli Pohjoismaiden laajin yksityinen maatila. Muita huomattavia maatiloja olivat Ahdenkallion kartano, Helletorppa ja Sykäri sekä Kytäjän kartanosta erotetut Karlbergin, Palkkisillan ja Suopellon ulkotilat. Hyvinkään mlk:n alueella oli teollisuutta Kaukasissa (Suomen Vanutehdas Oy) ja kunnan etelärajalla Jokelan tuntumassa (Rake Oy:n tiilitehdas). Valtaosa maalaiskunnan asukkaista sai vanhastaan toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta, mutta sotien jälkeen palveluelinkeinojen osuus kasvoi huomattavasti asukkaiden työpaikkojen siirryttyä maalaiskunnan ulkopuolelle.<ref name="suomenmaa"/>
Krissin tilalla Hyvinkäänkylässä aloitti vuonna [[1930]] toimintansa [[agrologi|agrologeja]] kouluttanut, [[Hannes Gebhard]]in aloitteesta perustettu ''Pienviljelysneuvojaopisto'', joka toimi sittemmin nimillä ''Hyvinkään maatalousopisto'' (1967−1992) ja ''Uudenmaan maaseutuopisto'' (1993−2005). Opiston perinteisiin kuuluivat 1990-luvun lopulle saakka oppilaiden vuosittain järjestämät Pilliniemen [[juhannus]]juhlat. Agrologien koulutus opistossa päättyi 2000-luvun taitteessa. Oppilaitos kuuluu nykyisin Hyria-yhtymään.
Rivi 44 ⟶ 49:
== Aiheesta muualla ==
* Rauhakoski, Katri: ''Pienviljelysneuvojaopistosta Maaseutuopistoksi.'' Helsinki: Edita, 1993.
| |||