Ero sivun ”Eila Pennanen” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Thi (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 25:
}}
'''Säde Eila Talvikki Pennanen''' ([[8. helmikuuta]] [[1916]] [[Tampere]] – [[23. tammikuuta]] [[1994]] Tampere) oli suomalainen [[kirjailija]], [[kriitikko]], [[essee|esseisti]] ja suomentaja.<ref name="KB">{{Kansallisbiografia|id = 4904|nimi = Pennanen, Eila (1916–1994).|tekijä = Sala, Kaarina |ajankohta = 18.6.1999|viitattu = 24.7.2013}}</ref>
1960-luvulla kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin alkoi heijastua keskiluokan kuvaajaksi luonnehditun Pennasen teoksista. Monet kriitikot ovat nimenneet Pennasen päätyöksi Tampere-trilogian, johon kuuluvat teokset ''Himmun rakkaudet'' (1971), ''Koreuden tähden'' (1972) ja ''Ruusuköynnös'' (1973).
== Elämä ==
Eila Pennasen vanhemmat olivat tehtaanisännöitsijä Hugo Henrik Pennanen ja Hilma Maria Pennanen (o.s. Enegrén). Pennanen pääsi [[ylioppilastutkinto|ylioppilaaksi]] 1936, valmistui [[filosofian kandidaatti|filosofian kandidaatiksi]] [[Helsingin yliopisto]]sta 1940 ja suoritti [[kirjasto]]tutkinnon 1947. Pennanen oli naimisissa mainostoimittaja Alpo Vammelvuon kanssa 1945–1953. Avioliitosta syntyivät lapset Ale (1945–1997) ja Hanno (1947–1994). Vuosina 1961–1973 Pennanen oli avioliitossa toimittaja, suomentaja [[Juhani Jaskari]]n kanssa. Pennanen ja Jaskari suomensivat yhdessä useita teoksia.<ref name="KB"/>
Pennanen osallistui [[talvisota|talvi-]] ja [[jatkosota|jatkosodan]] aikana [[Karjala]]ssa työpalveluun. Sieltä palattuaan hän kirjoitti esikoisteoksensa, ylioppilasromaanin ''Ennen sotaa oli nuoruus''. Romanttiset 1940-luvun kirjat saivat 1950-luvulla jatkokseen historiallisen suurromaanin ''Pyhä Birgitta'', joka kertoo [[Ruotsi|ruotsalaisen]] 1300-luvulla eläneen pyhimyksen ja näkyjennäkijän [[Birgitta (pyhimys)|pyhän Birgittan]] elämäntarinan. 1960-luvulla Pennanen tutustui vasemmistolaisiin aatteisiin muun muassa serkkunsa, kirjailija [[Jarno Pennanen|Jarno Pennasen]] kautta.
Pennanen oli tuottelias romaanikirjailija ja novellisti sekä maineikas suomentaja. Hän kirjoitti myös näytelmiä, radiokuunnelmia, esseitä ja nuortenkirjoja. Hän oli arvostettu kulttuurivaikuttaja ja oli jäsenenä muun muassa valtion kirjallisuuslautakunnassa ja [[Suomen Kirjailijaliitto|Suomen Kirjailijaliiton]] johtokunnassa. Pennanen opetti 1960- ja 1970-luvuilla Helsingin yliopistossa. Kirjailijantyönsä ohella hän toimi 1940- ja 1950-luvulla arkistonhoitajana, [[WSOY|WSOY:n]] kirjastonhoitajana, mainostoimittajana sekä kulttuurilehti ''[[Parnasso]]n'' toimitussihteerinä.
Rivi 69 ⟶ 73:
* Kulmatalon perhe (romaani, 1988)
* Luettuja, läheistä (esseitä, 1990)
* {{Kirjaviite | Nimeke=Kirjan kannet auki. Johdatus lukemiseen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Työväen sivistysliitto | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-701-301-9}}
* Tyttölapsi (romaani, 1992)
{{div col end}}
|