Ero sivun ”Eila Pennanen” versioiden välillä

224 merkkiä lisätty ,  7 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
[katsottu versio][katsottu versio]
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
}}
'''Säde Eila Talvikki Pennanen''' ([[8. helmikuuta]] [[1916]] [[Tampere]] &ndash; [[23. tammikuuta]] [[1994]] Tampere) oli suomalainen [[kirjailija]], [[kriitikko]], [[essee|esseisti]] ja suomentaja.<ref name="KB">{{Kansallisbiografia|id = 4904|nimi = Pennanen, Eila (1916–1994).|tekijä = Sala, Kaarina |ajankohta = 18.6.1999|viitattu = 24.7.2013}}</ref>
 
1960-luvulla kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin alkoi heijastua keskiluokan kuvaajaksi luonnehditun Pennasen teoksista. Monet kriitikot ovat nimenneet Pennasen päätyöksi Tampere-trilogian, johon kuuluvat teokset ''Himmun rakkaudet'' (1971), ''Koreuden tähden'' (1972) ja ''Ruusuköynnös'' (1973).
 
== Elämä ==
 
Eila Pennasen vanhemmat olivat tehtaanisännöitsijä Hugo Henrik Pennanen ja Hilma Maria Pennanen (o.s. Enegrén). Pennanen pääsi [[ylioppilastutkinto|ylioppilaaksi]] 1936, valmistui [[filosofian kandidaatti|filosofian kandidaatiksi]] [[Helsingin yliopisto]]sta 1940 ja suoritti [[kirjasto]]tutkinnon 1947. Pennanen oli naimisissa mainostoimittaja Alpo Vammelvuon kanssa 1945–1953. Avioliitosta syntyivät lapset Ale (1945–1997) ja Hanno (1947–1994). Vuosina 1961–1973 Pennanen oli avioliitossa toimittaja, suomentaja [[Juhani Jaskari]]n kanssa. Pennanen ja Jaskari suomensivat yhdessä useita teoksia.<ref name="KB"/>
 
Pennanen osallistui [[talvisota|talvi-]] ja [[jatkosota|jatkosodan]] aikana [[Karjala]]ssa työpalveluun. Sieltä palattuaan hän kirjoitti esikoisteoksensa, ylioppilasromaanin ''Ennen sotaa oli nuoruus''. Romanttiset 1940-luvun kirjat saivat 1950-luvulla jatkokseen historiallisen suurromaanin ''Pyhä Birgitta'', joka kertoo [[Ruotsi|ruotsalaisen]] 1300-luvulla eläneen pyhimyksen ja näkyjennäkijän [[Birgitta (pyhimys)|pyhän Birgittan]] elämäntarinan. 1960-luvulla Pennanen tutustui vasemmistolaisiin aatteisiin muun muassa serkkunsa, kirjailija [[Jarno Pennanen|Jarno Pennasen]] kautta. Kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin alkoi heijastua keskiluokan kuvaajaksi luonnehditun Pennasen teoksista. Monet kriitikot ovat nimenneet Pennasen päätyöksi Tampere-trilogian, johon kuuluvat teokset ''Himmun rakkaudet'', ''Koreuden tähden'' ja ''Ruusuköynnös''.
 
Pennanen oli tuottelias romaanikirjailija ja novellisti sekä maineikas suomentaja. Hän kirjoitti myös näytelmiä, radiokuunnelmia, esseitä ja nuortenkirjoja. Hän oli arvostettu kulttuurivaikuttaja ja oli jäsenenä muun muassa valtion kirjallisuuslautakunnassa ja [[Suomen Kirjailijaliitto|Suomen Kirjailijaliiton]] johtokunnassa. Pennanen opetti 1960- ja 1970-luvuilla Helsingin yliopistossa. Kirjailijantyönsä ohella hän toimi 1940- ja 1950-luvulla arkistonhoitajana, [[WSOY|WSOY:n]] kirjastonhoitajana, mainostoimittajana sekä kulttuurilehti ''[[Parnasso]]n'' toimitussihteerinä.
* Kulmatalon perhe (romaani, 1988)
* Luettuja, läheistä (esseitä, 1990)
* {{Kirjaviite | Nimeke=Kirjan kannet auki. Johdatus lukemiseen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Työväen sivistysliitto | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-701-301-9}}
* Tyttölapsi (romaani, 1992)
{{div col end}}