Ero sivun ”Asemies” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
yhdistettävä-malline |
yhdistetty knaappi, onkohan ok näin vai vielä päällekkäinen... |
||
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|kertoo keskiajan aatelisesta. Kuvitteellisesta hahmosta kertoo artikkeli [[Aseenkantaja (hahmo)]].}}
'''Asemies''' eli '''aseenkantaja''' eli soini oli [[keskiaika|keskiajalla]] ja [[uusi aika|uuden ajan]] alkupuoliskolla nuorukainen, joka toimi [[ritari]]n seuralaisena ja aseenkantajana. Myöhemmin asemiehet muodostivat Ruotsissa ritaria alempiarvoisen aatelismiesluokan, joka sijoittui ritarin ja tavallisen [[rälssimies|rälssimiehen]] väliin.<ref>''Factum,'' Weilin+Göös 2003–2005.</ref><ref>''Suomalainen tietosanakirja,'' Weilin+Göös 1989–1993.</ref> Kuningas nimitti ritarit. Koska hän saattoi olla pitkiä aikoja tavoittamattomissa, ritarit olivat verrattain harvinaisia Suomessa. Moni vaikutusvaltainen suomalainen asemies saattoi odottaa pitkään ritarin nimitystä, jos ehti saada nimityksen ollenkaan.
==
''Knaappi'' ({{k-de|Knabe}}, ”poika”) tarkoitti vastaavasti Ruotsin ja Suomen historiassa keskiaikana ritarin asemiestä ja uuden ajan alussa alempaa rälssimiestä.<ref name="hss">{{Kirjaviite|Nimeke=Historian suursanakirja|Julkaisija=WSOY|Vuosi=1998|Tekijä=Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki|Sivut=240|Tunniste=ISBN 951-0-22044-2}}</ref> Knaappi-sana on saksalaisperäinen. Knaappi-nimitystä käytettiin Ruotsissa ensi kerran 1300-luvun alkupuolella [[Maunu Eerikinpoika|Maunu Eerikinpojan]] tullessa kuninkaaksi. Heitä kutsuttiin myös aseenkantajiksi (''swenni'', ''suena'', ''swenar'', ''män af wapn'', ''väpnare''). Latinaksi heistä käytettiin ''armigieri''- tai ''servatores''-nimiä. [[Ritari]]t (''milites'') ja knaapit muodostivat yhdessä jalosukuisten (''nobiles'') ryhmän.
{{Viitteet}}▼
Erillisten [[aateliskirje|aateliskirjojen]] myöntämisen jälkeen ja [[aateli]]ssäädyn muututtua perinnölliseksi knaapeista tuli löyhästi määritelty ryhmä [[talollinen|talonpoikien]] ja [[rälssimies]]ten välimaastossa. He olivat alempaa aateistoa eikä heillä ollut aateliskirjaa. Heidän ammattejaan olivat esimerkiksi [[kirjuri]] ja [[nimismies]].<ref name="hss" /> Tunnettu esimerkki knaapista on [[pitkä viha|pitkän vihan]] aikainen [[Tuomas Teppoinen]]. Vuonna 1606 [[Kaarle IX]] lupasi joukolle ratsusotilaan varustavia erityiset knaappioikeudet ja yhteisen vaakunan. Näistä suvuista aateloitiin myöhemmin erikseen mm. [[Sölferarm]].<ref>Jesper Wasling: [http://www.heraldik.se/artiklar/knekt.html Karl IX:s sköldknektar]</ref><ref>[http://runeberg.org/nfce/0727.html Sköldknektar] Nordisk Familjebok</ref>
== Lähteet ==
▲{{Viitteet}}
{{Tynkä/Historia}}
| |||