Ero sivun ”Ankerias” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
laitoin lisää tietoo Merkkaukset: seulottavat Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
p Käyttäjän Ilsanruotsi (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän ZacheBot tekemään versioon. |
||
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli| kertoo kalasta,
{{Taksonomia/eläimet
| nimi = Ankerias
Rivi 12:
| kuvateksti =
| domeeni = [[Aitotumalliset]] ''Eucarya''
| yläkunta =
| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia''
| alakunta =
| pääjakso = [[Selkäjänteiset]] ''Chordata''
| alajakso =[[Selkärankaiset]] ''Vertebrata''
| yläluokka = [[Luukalat]] ''Osteichthyes''
| luokka = [[Viuhkaeväiset]] ''Actinopterygii''
| lahko = [[Ankeriaskalat]] ''Anguilliformes''
| heimo = [[Ankeriaat]] ''Anguillidae''
| suku = ''[[Ankeriaat|Anguilla]]''
Rivi 27:
| wikispecies = Anguilla anguilla
| commons = Anguilla anguilla
}}
'''Ankerias''' (''Anguilla anguilla'') on käärmemäinen [[kala]], pituudeltaan normaalisti 40–100 cm ja painoltaan 200–1 500 g, mutta se voi kuitenkin painaa jopa yli kuusi kilogrammaa.<ref name="FB">{{FishBase|Anguilla|anguilla}}</ref> Se muuttaa muotoaan elämänsä aikana: nuoria ankeriaita sanotaan toukiksi tai lasiankeriaiksi. Näitä noin viiden sentin pituisia, läpikuultavia otuksia luultiin ensin eri lajiksi, jolloin ankeriaiden luultiin syntyvän aikuisina, ja mitä kummallisimpia tarinoita kerrottiin niiden lisääntymisestä.
Ankeriaat vaeltavat lisääntymisalueelleen [[sargassomeri|Sargassomerelle]] kutemaan. Ankeriaan toukat kasvavat Sargassomerellä ja matkustavat varttuessaan Pohjois-Eurooppaan
Uusien, jokivesiin vaeltavien ankeriaiden määrä on pudonnut yhteen prosenttiin 1980-lukua edeltävältä tasolta. Koko Euroopan ankeriaskanta on romahtanut ilman yksittäistä selvää syytä. Mahdollisiksi tekijöiksi on arvioitu ylikalastusta, sisämaan elinympäristöjen katoamista, ilmastonmuutosta ja merivirtojen
Ankeriasta syödään paljon [[Saksa]]ssa, [[Englanti|Englannissa]] ja [[Viro]]ssa. Ankerias on erittäin vahva ja sitkeähenkinen, minkä lisäksi se osaa kiemurrella myös taaksepäin. Se kaivautuu usein nuorena hiekan sekaan. Ankerias voi elää hyvin vanhaksi, vanhin tunnettu yksilö saavutti akvaariossa 88 vuoden iän<ref name="tiede">{{Lehtiviite | Tekijä= Koukku, Tuula| Otsikko= 7 hienoa eläintä| Julkaisu= Tiede -lehti| Ajankohta= 2010|Numero= 9| Sivut= 61| Julkaisija= Tieteen tiedotus ry| Tunniste=ISSN 1457-9030 }}</ref> ja elokuussa 2014 kuolleen [[Brantevikin ankerias|Brantevikin ankeriaan]] on väitetty olleen 155-vuotias.<ref name=dn>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.dn.se/nyheter/sverige/varldens-aldsta-al-ar-dod/ | Nimeke = Världens äldsta ål är död | Ajankohta = 8.8.2014 | Julkaisija = Dagens Nyheter | Viitattu = 12.8.2014 }}</ref> Luonnossakin ne voivat elää 30-vuotiaiksi.<ref name="tiede" />
Ankeriaan veri aiheuttaa monille iho-oireita ja ärsyttää etenkin haavoja. Ärsytystä aiheuttavat proteiinit hajoavat n. 50–70 °C:n lämpötilassa.
== Levinneisyys ==
| |||