Ero sivun ”Joni Skiftesvik” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kumottu muokkaus 14737493, jonka teki Hermis (keskustelu) |
Korjattu asiavirheitä ja täydennetty kirjailijakuvaa. |
||
Rivi 25:
J. H. Erkon esikoiskirjapalkinnon Skiftesvik sai 1983 ja Kalevi Jäntin palkinnon 1985. Vuonna 2015 Skiftesvik sai [[Runeberg-palkinto|Runeberg-palkinnon]] teoksellaan ''Valkoinen Toyota vei vaimoni'' (2014).
Runeberg-palkintoraadin perustelut kuvaavat Skiftesvikin kirjailijanlaatua:▼
<nowiki> </nowiki>"Joni Skiftesvik on kertojana suuri tyylitaituri ja hänen romaaninsa realistista kerrontaa parhaimmillaan. Skiftesvikin lause on tarkka ja merkitystä täynnä, hänen kielensä väreilee omintakeisella tavalla, dialogit ovat lyhyiksi pelkistettyjä, mutta jännitteisiä. Harvassa ovat ne kirjailijat, joiden tekstin maun tuntee, muistaa ja tunnistaa, kun sitä on kerran päässyt maistamaan. Tästä syystä Skiftesvik on kertojana ohittamaton. ▼
<em>Valkoinen Toyota vei vaimoni </em> -romaanin alku enteilee kohtalokkaita tapahtumia. Sairastuminen vie vanhan pariskunnan eroon toisistaan ja päähenkilö vajoaa muistoihin, tekee tiliä elämänsä kanssa. Tarina vetoaa tunteisiin, se koskettaa, mutta mikä tärkeintä, kun kirjan on sulkenut, tapahtuu ihme: kirjan painava sisältö jatkaa elämäänsä mielessä ja kasvaa päivä päivältä. Paljon on kirjoitettu hyviä romaaneja, mutta mestaruus tunnetaan jälkivaikutuksesta."▼
▲<nowiki> </nowiki>Vuonna 2005 tasavallan presidentti palkitsi Joni Skiftesvikin Pro Finlandia-mitalilla.
Skiftesvikin tuotantoa on käännetty 12 kielelle.
==Tausta==
Haukiputaalla syntyneen Skiftesvikin vanhemmat olivat norjalainen merikapteeni Otto Olafsen Skiftesvik ja haukiputaalainen ahtaaja Aila Elina Susanna Enojärvi. Vuonna 1949 Skiftesvik muutti äitinsä kanssa Norjaan isänsä kotiseudulle [[Askøy]]hyn, lähelle [[Bergen]]iä. Vielä saman vuoden lopulla he muuttivat kuitenkin takaisin Haukiputaalle [[Martinniemi|Martinniemeen]].<ref name="ouka" />
Skiftesvik valmistui ylioppilaaksi [[Haukiputaan yhteiskoulu]]sta vuonna 1969.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://oulu.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/skiftesvik/utelias.htm | Nimeke = Joni Skiftesvik: Utelias kirjojen ahmija | Julkaisu = Kirjailijat Oulussa | Julkaisija = Oulun kaupunginkirjasto – maakuntakirjasto | Viitattu = 6.2.2015}}</ref> Hän on suorittanut journalismin opintoja.<ref name="Pakkala">[http://oukasrv6.ouka.fi:8003/?dat0=1087&formid=kirre&previd=kirre&typ0=14&sesid=1180078593 Pakkala-tietokanta]</ref>
Ennen kirjailijan uraansa Skiftesvik teki pitkän uran eri lehdissä. Suorittaessaan asepalvelustaan vuonna 1970 hän työskenteli ''[[Ruotuväki|Ruotuväen]]'' toimittajana [[Helsinki|Helsingissä]] ja tiedotusupseerin apulaisena Pohjois-Suomen sotilasläänin esikunnassa Oulussa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://oulu.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/skiftesvik/oululeh.htm | Nimeke = Joni Skiftesvik: Räväkästi Oulu-lehdessä ja Iltasissa | Julkaisu = Kirjailijat Oulussa | Julkaisija = Oulun kaupunginkirjasto – maakuntakirjasto | Viitattu = 6.2.2015}}</ref> Hän työskenteli ''[[Oulu-lehti|Oulu-lehden]]'' toimitussihteerinä vuosina 1968–1973 ja päätoimittajana 1981–1983, ''[[Iltaset|Iltasten]]'' toimitussihteerinä vuosina 1973–1974, ''[[Liitto (lehti)|Liiton]]'' toimittajana 1974–1975 ja ''[[Kainuun Sanomat|Kainuun Sanomien]]'' uutispäällikkönä 1975–1977 ja toimituspäällikkönä 1977–1981. Vuosina 1983–1988 Skiftesvik oli [[Kolmiokirja|Kolmiokirja Oy:n]] julkaisujohtaja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://oulu.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/skiftesvik/lehtimie.htm | Nimeke = Joni Skiftesvik: Lehtimiesvuodet | Julkaisu = Kirjailijat Oulussa | Julkaisija = Oulun kaupunginkirjasto – maakuntakirjasto | Viitattu = 6.2.2015}}</ref> Vapaa kirjailija hän on ollut vuodesta 1988.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://oulu.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/skiftesvik/vapaana.htm | Nimeke = Joni Skiftesvik: Vapaana kirjailijana | Julkaisu = Kirjailijat Oulussa | Julkaisija = Oulun kaupunginkirjasto – maakuntakirjasto | Viitattu = 6.2.2015}}</ref> ==Tuotanto ja kirjallinen tyyli==
Skiftesvik on kirjoittanut muun muassa novelleja, [[romaani|romaaneja]], [[näytelmä|näytelmiä]], kuunnelmia, dramatisointeja sekä televisio- ja kokoillan elokuvien käsikirjoituksia. Hänen tuotantoaan on käännetty 12 kielelle.<ref name="Pakkala">[http://oukasrv6.ouka.fi:8003/?dat0=1087&formid=kirre&previd=kirre&typ0=14&sesid=1180078593 Pakkala-tietokanta]</ref>
Skiftesvikin kirjoissa on äkillisiä ja arvaamattomia, elokuvan leikkauksia muistuttavia käänteitä sekä nopeita ajallisia siirtymiä ja takaumia. Hänen kirjallinen esitystapansa on tiivistä, iskevää ja värikästä. Varsinkin merellisissä teoksissa on myyttisiä piirteitä. Tapahtumat sijoittuvat monesti meren läheisyyteen yhtä hyvin [[Pohjanlahti|Pohjanlahdelle]] kuin [[Englannin kanaali]]n rantamille. Skiftesvikin kotikylä Haukiputaan [[Martinniemi]] näyttäytyy usein hänen teksteissään satamineen, sahoineen ja lähihistoriaan liittyvine tapahtumineen (esim. lakot, sodat, eräät ihmiskohtalot).
Skiftesvikille on tyypillistä kirjoittaa isän ja pojan suhteesta sekä ihmisen elämästä meren ja pohjoisen luonnon ehdoilla. Menneisyys hyvine ja huonoine tekoineen ja monenlaisine arvoituksineen vaikuttaa usein ratkaisevasti henkilöiden kohtaloihin. Skiftesvik sijoittaa novellinsa ja romaaninsa mielellään lähihistorian taite- ja kriisikohtiin. Sellaisia ovat esimerkiksi [[jääkäriliike|jääkärivärväyksen]] aika, [[Suomen sisällissota|sisällissota]], [[kieltolaki]], [[talvisota|talvi]]- ja [[jatkosota]], [[desantti]]en toiminta, [[asekätkentä]], [[vaaran vuodet]], lakot ja pula-ajan loikkaukset [[Neuvostoliitto]]on. Mielellään hän asettuu pienen ihmisen asemaan ja tarkkailee sieltä tapahtumien käänteitä.
▲Runeberg-palkintoraadin perustelut 2015 kuvaavat erinomaisesti Skiftesvikin kirjailijanlaatua:
▲<nowiki> </nowiki>"Joni Skiftesvik on kertojana suuri tyylitaituri ja hänen romaaninsa realistista kerrontaa parhaimmillaan. Skiftesvikin lause on tarkka ja merkitystä täynnä, hänen kielensä väreilee omintakeisella tavalla, dialogit ovat lyhyiksi pelkistettyjä, mutta jännitteisiä. Harvassa ovat ne kirjailijat, joiden tekstin maun tuntee, muistaa ja tunnistaa, kun sitä on kerran päässyt maistamaan. Tästä syystä Skiftesvik on kertojana ohittamaton.
▲<em>Valkoinen Toyota vei vaimoni </em> -romaanin alku enteilee kohtalokkaita tapahtumia. Sairastuminen vie vanhan pariskunnan eroon toisistaan ja päähenkilö vajoaa muistoihin, tekee tiliä elämänsä kanssa. Tarina vetoaa tunteisiin, se koskettaa, mutta mikä tärkeintä, kun kirjan on sulkenut, tapahtuu ihme: kirjan painava sisältö jatkaa elämäänsä mielessä ja kasvaa päivä päivältä. Paljon on kirjoitettu hyviä romaaneja, mutta mestaruus tunnetaan jälkivaikutuksesta."
Myös näytelmissään kirjailija liikkuu lähihistoriassa. Niistä tunnetuin on merikapteeni H. W. Snellmanista ja legendaarisesta Toivo-fregatista kertova ''Laiva Toivo, Oulu''. Skiftesvik on myös tuottelias radiokuunnelmien kirjoittaja ja palkittu ainoana suomalaisena kirjailijana kaksi kertaa sokeain kuunnelmapalkinnolla.
Rivi 203 ⟶ 205:
''Kirjalliset luottamustoimet:''
*Valtion Kirjallisuustoimikunnan jäsen vuosina 1986 -1988 ja
*Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun taidetoimikunnan jäsen 2013 - 2014
| |||