Ero sivun ”Mata Atlântica” versioiden välillä

25 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p (Botti poisti 26 Wikidatan sivulle d:q477047 siirrettyä kielilinkkiä)
== Alue ==
 
Alun perin Mata Atlântican pinta-ala oli arviolta 1,4 miljoonaa neliökilometriä, mutta runsaiden hakkuiden takia siitä oli vuonna 2004 jäljellä enää alle 7 prosenttia eli 91 900 neliökilometriä. Sademetsä ulottui paikoin satoja kilometrejä sisämaahan. Entisen sademetsän alueella sijaitsevat Brasilian miljoonakaupungit [[São Paulo]] ja [[Rio de Janeiro]], joissa asuu 70 % Brasilian väestöstä. Alueella on myös laajoja viljelmiä ja [[eukalyptus]]plantaaseja. Nykyään alueella on enää pieniä sademetsäsaarekkeita.
 
== Luonto ==
 
Mata Atlânticassa on yhden hehtaarin alueelta löydetty 450 puulajia, mikä on enemmän kuin esimerkiksi [[Saksa]]ssa. Alueen lajisto on erittäin rikasta, Mata Atlântica kuuluukin luonnon [[monimuotoisuuskeskus|monimuotoisuuskeskuksiin]]. Mata Atlânticasta on löydetty 80008 000 endeemistä kasvi-, 188 lintu-, 90 nisäkasnisäkäs-, ja 340 sammakkoeläinlajia jasekä lukuisia hyönteisiähyönteislajeja. Rannikkosademetsän rikkaudesta kertoo myös se, että alueelta on tavattu 269 nisäkäslajia. Luku on vain kolmanneksen pienempi kuin paljon suuremmassa [[Amazonin sademetsä]]ssä. Alueen luontotyyppejä ovat trooppiset ja subtrooppiset metsät merenpinnan tasosta 20002 000 metriin asti.
 
== Suojelu ja uhat ==
 
Brasilian hallitus kielsi Mata Atlântican hakkuut 1990-luvulla, mutta pienimuotoisia hakkuita tehdään laittomasti yhä. Metsien sirpaloitumisen takia eläimet ovat jääneet eristyksiin pieniin metsäsaarekkeisiin. Monet lajit ovat vaarassa kuolla pois, kun muualta ei saada uutta [[geneettinen materiaali|geneettistä materiaalia]]. Mata Atlânticassa alueen sademetsät voivat kuitenkin vielä palautua hakkuun jälkeen, toisin kuin Amazonasissa. Tilannetta onkin alettu korjata yhdistämällä ja suurentamalla metsäpalasia toisiinsa. Tämä on auttanut erityisesti [[kultaleijona-apina]]a, joka on tehokkaan suojelun ansiosta runsastunut 1970-luvun 200 yksilöstä 10001 000 yksilöön luonnossa. Myös jotkin muut lajit, kuten [[muriki]]-apina ja [[alagoasinhokko]]-lintu ovat elpymässä.
 
Alueelle on perustettu useita suojelualueita, jotka kuuluvat [[UNESCO]]n maailmanperintöluetteloon.
Rekisteröitymätön käyttäjä