Ero sivun ”Torppari” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kumottu muokkaus 14734564, jonka teki Hartz (keskustelu) miten tuo poistoperustelu liittyy mihinkään. Kuvatekstin mukaan liittyy aiheeseen. Pelleilyä.
Hartz (keskustelu | muokkaukset)
p →‎Torpparikysymys: uo tähän
Rivi 10:
 
== Torpparikysymys ==
Torppareiden määrän voimakas kasvu, torppien perustamisen vaikeutuminen, sekä metsien arvon nousu nostivat [[torpparikysymys|torpparikysymyksen]] merkittäväksi yhteiskunnalliseksi kiistaksi 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Torpparisopimuksen ehdot ja vaadittu vuokra, [[taksvärkki]], saattoivat olla torpparille kohtuuttomat. Osa vuokrasuhteista perustui ainoastaan suullisiin sopimuksiin, jolloin sopimusehtoja saatettiin kiristää kesken kauden. Torpparilla ei välttämättä ollut minkäänlaista irtisanomissuojaa vuokranantajan häätöä vastaan. Kun torpista oli kysyntää enemmän kuin tarjontaa ja kun vaatimus päivätöistä muutoinkin kasvoi, se johti sopimusehtojen kiristymiseen ja tätä kautta torpparien tyytymättömyyden ilmaisuihin jo 1800-luvun puolivälistä lähtien. Erityisen kuuluisiksi muodostuivat [[Laukon torpparihäädöt 1907|Laukon kartanon häädöt]] vuonna [[1907]].<ref>Osmo Apunen (1987): ''Torpparikysymys kärjistyy''. Teoksessa: Blomstedt, Y. (toim.) Suomen historia 6.</ref>
 
Torppareiden aseman aiheuttamaa kiistaa pidetään yhtenä syynä [[Suomen_sisällissota|Suomen sisällissodan]] syttymiseen vuonna [[1918]]. On myös katsottu, että tilattoman väestön kysymys oli enemmänkin ideologinen kuin taloudellinen ongelma, sillä torppareiden elintaso parani melkoisesti 1800-luvun kuluessa, eikä muukaan tilaton väestö kärsinyt työn puutetta (vaikkakaan heidän asunto-olonsa eivät aina olleet kunnossa).<ref name=skh>{{Kirjaviite | Tekijä = Kolbe, Laura (päätoim.) | Nimeke = Suomen kulttuurihistoria: 3, Oma maa ja maailma | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tammi | Vuosi = 2003 | Sivu = 162-3| Isbn = 951-31-1844-4}}</ref>