'''Analyyttinen''' (eli isoloiva) '''kieli''' on [[morfologinen typologia|morfologisessa typologiassa]] kieli, jossa [[lausekieliopillisten (kielitiede)|lause]]ensuhteiden suhteetilmaisemiseen ilmaistaankäytetään sanajärjestykselläenimmäkseen prepositioita ja erityisilläpostpositioita, määresanoillatoisin ([[partikkeli|partikkeleilla]])kuin synteettisissä kielissä, joissa siihen eivätkäkäytetään enemmän päätteitä.<ref>Otavan iso tietosanakirja, osa 1, palsta 482</ref> Äärimmäisen analyyttisissä kielissä sanat eivät taivu ollenkaan [[Suku (kielioppi)|suvussa]], [[sija]]ssa tai [[Kieliopillinen luku|luvussa]]. Tunnetuin analyyttinentällainen kieli on [[kiinan kieli|kiina]]., ja näitä ovat myös [[Kaakkois-Aasia]]n kielet ovat analyyttisiä, kuten [[thai]] tai [[vietnamin kieli|vietnam]],. jaPääosin [[englanninanalyyttisia, kieli]]mutta onhieman hyväätaivutustakin vauhtiakäyttäviä muuttumassakieliä sellaiseksi{{Kenenovat mukaan}}esim. Vastakohtana useimmat [[Eurooppagermaaniset kielet|Euroopangermaaniset]] kielet ovatja [[Synteettinenromaaniset kieli|synteettisiä kieliäkielet]], joissa sanojen ja lauseiden väliset suhteet ilmaistaan muuttamalla sanojen vartalon jälkeistä päätettä.<ref>Otavan Analyyttiseniso kielentietosanakirja, sanatosa ovat itsenäisiä taipumattomia yksiköitä. [[Aikamuoto|Aikamuodot]]1, [[persoona]]tpalsta ja [[Kieliopillinen luku|monikot]] ilmaistaan apusanoilla.482</ref>
