Wikipedia

Ero sivun ”Kulkurin tyttö” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
97 262 muokkausta
lisätään kuva, tekstiä
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 17:
| maa = [[Suomi]]
| tuotantoyhtiö = [[Suomi-Filmi|Suomi-Filmi Oy]]
| ensi-ilta = [[1952]]
| kesto = 73 min
| kieli = [[Suomen kieli|suomi]]
Rivi 30:
| amg =
}}
'''''Kulkurin tyttö''''' on [[Valentin Vaala]]n ohjaama suomalainen [[komediaelokuva]] vuodelta [[Elokuvavuosi 1952|1952]]. Sen on käsikirjoittanut [[Martti Larni]].
 
== Juoni ==
Elokuva on epookki[[komedia]]epookkikomedia, jonka tapahtumat sijoittuvat erään repliikin mukaan vuoden 1862 tienoille, jolloin avattiin [[Suomen päärata#Historia|Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rata]]<ref name=elomuut/>. Ahne metsänvartija hamuaa itselleen torpparin tonttia ja juonittelee tälle häädön mailta. Helsingistä maata kiertämään lähteneet ylioppilaskaverukset sattuvat paikalle, ja toinen heistä rakastuu torpparin tyttäreen. Hämmennystä aiheuttaa maanomistajan paroni Metterin puoliso, vaalea kartanonneito Olivia, joka myös iskee silmänsä komeaan opiskelijakulkuriin. Ylioppilas Vaara keksii juonen torpan pelastamiseksi, ja ihastunut paronitar lupaa auttaa häntä.
 
==Tuotanto==▼
Larni oli aiemmin tehnyt elokuvakäsikirjoituksia muiden teosten pohjalta. Tämän elokuvan käsikirjoitus on Larnin ainoa alkuperäiskäsikirjoitus. Se otettiin tuotanto-ohjelmaan kesällä 1951. Käsikirjoituksessa nimi oli ''Maantieritari'', mutta lopulliseksi nimeksi tuli kulkuriromantiikkaan viittaava ''Kulkurin tyttö''.<ref name=elomuut>{{Elonet|123157}} Taustaa, viitattu 17.12.2011</ref>▼
 
Tarinan tapahtuma-ajaksi sanotaan alkuteksteissä 1860-luku, ja eräässä repliikissä viitataan vuoteen 1862, jolloin rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan avattiin. Kahdessa kohtauksessa kuitenkin luetaan [[Hämeen Sanomat|Hämeen Sanomia]], joka alkoi ilmestyä 1879.<ref name=elomuut/>▼
 
Vaala muokkasi käsikirjoitusta kuvausten aikana poistamalla ja lisäämällä jaksoja. Lisäys on esimerkiksi keskustelu majatalossa. ''Kulkurin tytössä'' näyttelivät ensiroolinsa [[Heikki Heino]] ja [[Tea Ista]], joka sai torpantytön osan sanomalehti-ilmoituksen kautta. Oopperalaulaja Veikko Tyrväinen teki elokuvassa suurimman roolinsa, ja elokuva oli kuvaaja [[Erkki Imberg]]in ensimmäinen pitkä elokuva.<ref name=elomuut/>▼
 
Tuotantoyhtiö anoi elokuvalle verovapautta, mutta 15 prosentin veroa perusteltiin kuitenkin sillä, ettei elokuvassa ollut "arvoja" vaan se oli lähinnä operettifarssi.<ref name=elomuut/>▼
 
==Arviot==▼
Aikalaisarvioissa käsikirjoituksen puutteet todetaan melko yksimielisesti. Siitä on kuitenkin taitava ohjaaja hyvien näyttelijöiden avulla saanut kokoon "viihdyttävän historiallisen draaman", kuten [[Jerker A. Eriksson]] (Nya Pressen) arvioi, ja myös [[(Modest Savtschenko]] (Työkansan Sanomat) toteaa, että sitä "sittenkin katselee mielellään alusta loppuun" aivan loppukohtausta lukuun ottamatta, joka saa "katsojan hieman kiemurtelemaan tuolissaan".<ref>{{Elonet|123157}} Lehdistöarvioita, viitattu 17.6.2013</ref>▼
 
Myöhemmässä kritiikissä todetaan, että suomalaisen elokuvan kulkuriperinteeseen nojautuvassa<ref name=elomuut/> elokuvassa on hehkeitä torpantyttöjä, salskeita ylioppilaspoikia, kieroja rosvoja ja epäluuloisia paroneja.<ref name=paju>Arto Pajukallio, Elokuvat, Helsingin Sanomat 17.12.2011, sivu D </ref> Eräs kriitikko pitää elokuvaa Vaalan välityönä, jossa on turhan pitkiä puhejaksoja.<ref name=tvm>Päivän elokuvia, Tv-maailma, 50/2011 sivu 5</ref> Vaalan roolituskyky ja into nostaa esiin uusia kasvoja saa kiitosta<ref name=tvmjk>JK, Kulkurin tyttö, Viikon elokuvia, Tv-maailma, 36/2014 sivu 11</ref>.▼
 
==Näyttelijät==
Rivi 69 ⟶ 56:
|[[Uuno Montonen]]|
}}
 
▲==Tuotanto==
▲Larni oli aiemmin tehnyt elokuvakäsikirjoituksia muiden teosten pohjalta. Tämän elokuvan käsikirjoitus on Larnin ainoa alkuperäiskäsikirjoitus. Se otettiin tuotanto-ohjelmaan kesällä 1951. Käsikirjoituksessa nimi oli ''Maantieritari'', mutta lopulliseksi nimeksi tuli kulkuriromantiikkaan viittaava ''Kulkurin tyttö''.<ref name=elomuut>{{Elonet|123157}} Taustaa,. viitattuViitattu 17.12.2011.</ref>
 
▲Tarinan tapahtuma-ajaksi sanotaan alkuteksteissä 1860-luku, ja eräässä repliikissä viitataan vuoteen 1862, jolloin rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan avattiin. Kahdessa kohtauksessa kuitenkin luetaan ''[[Hämeen Sanomat|Hämeen Sanomia]]'', joka alkoi ilmestyä 1879.<ref name=elomuut/>
 
▲Vaala muokkasi käsikirjoitusta kuvausten aikana poistamalla ja lisäämällä jaksoja. Lisäys on esimerkiksi keskustelu majatalossa. ''Kulkurin tytössä'' näyttelivät ensiroolinsa [[Heikki Heino]] ja [[Tea Ista]], joka sai torpantytön osan sanomalehti-ilmoituksen kautta. Oopperalaulaja Veikko Tyrväinen teki elokuvassa suurimman roolinsa, ja elokuva oli kuvaaja [[Erkki Imberg]]in ensimmäinen pitkä elokuva.<ref name=elomuut/>
 
▲Tuotantoyhtiö anoi elokuvalle verovapautta, mutta 15 prosentin veroa perusteltiin kuitenkin sillä, ettei elokuvassa ollut "arvoja"”arvoja” vaan se oli lähinnä operettifarssi.<ref name=elomuut/>
 
▲==Arviot==
▲Aikalaisarvioissa käsikirjoituksen puutteet todetaantodettiin melko yksimielisesti. Siitä on kuitenkin taitava ohjaaja hyvien näyttelijöiden avulla saanut kokoon "viihdyttävän”viihdyttävän historiallisen draaman"draaman”, kuten [[Jerker A. Eriksson]] (''Nya Pressen'') arvioi, ja myös [[(Modest Savtschenko]] (''Työkansan Sanomat'') toteaa, että sitä "sittenkin”sittenkin katselee mielellään alusta loppuun"loppuun” aivan loppukohtausta lukuun ottamatta, joka saa "katsojan”katsojan hieman kiemurtelemaan tuolissaan"tuolissaan”.<ref>{{Elonet|123157}} Lehdistöarvioita,. viitattuViitattu 17.6.2013.</ref>
 
▲MyöhemmässäMyöhemmin kritiikissä todetaan, että suomalaisen elokuvan kulkuriperinteeseen nojautuvassa<ref name=elomuut/> elokuvassaelokuvaa on hehkeitä torpantyttöjä, salskeita ylioppilaspoikia, kieroja rosvoja ja epäluuloisia paroneja.<ref name=paju>Arto Pajukallio, Elokuvat, Helsingin Sanomat 17.12.2011, sivu D </ref> Eräs kriitikko pitää elokuvaaarvioitu Vaalan välityönä, jossa on turhan pitkiä puhejaksoja.<ref name=tvm>Päivän elokuvia,. ''Tv-maailma,'' 50/2011 sivus. 5.</ref> Vaalan roolituskyky ja into nostaa esiin uusia kasvoja saaon saanut kiitosta<ref name=tvmjk>JK,: Kulkurin tyttö,. Viikon elokuvia, ''Tv-maailma,'' 36/2014, sivus. 11.</ref>.
 
==Lähteet==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kulkurin_tyttö”