Ero sivun ”Etnologia Suomessa” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p wl, kh |
p →Suomen kansatieteen historia: typo |
||
Rivi 18:
Sanana kansatiede on peräisin 1830-luvulta. Kansatieteen ensimmäiset tutkimukset suuntautuivat Venäjälle 1800-luvulta lähtien. Tutkijat analysoivat [[suomalais-ugrilaiset kansat|suomalais-ugrilaisia kansoja]]. Tutkimusta jatkettiin aina ensimmäiseen maailmansotaan asti. Suomen itsenäistyttyä raja Venäjälle sulkeutui vuosikymmeniksi. Rajat avautuivat osittain vasta 1960-luvulla. 1990-luvulla tutkimusmahdollisuudet Venäjällä avautuivat lähes 1800-luvun tasolle, mutta suomalais-ugrilaiset kansat olivat kokeneet merkittävää taantumista.
1920-luvulla tutkimuksen pääpaino siirtyi Venäjän puolella tehtyjen matkojen tuloksien analysointiin sekä oman alueen tarkkaan tutkimukseen. Näin syntyi maaseudun valloitus kansatieteessä. Uransa 1930 luvulla aloittanut [[Kustaa Vilkuna]] suuntasi entisenä talonpoikana tutkimuksensa [[maaseutu|maaseudulle]]. Samalla osa tutkijoista suuntasi voimavarojaan suomalaisen maaseudun elinkeinoihin. Tutkijoille syntyi pelko menettää tieto ajalta ennen [[esiteollistuminen|esiteollistumista]]. Tämän aikakauden tutkimuksesta antaa hyvän kuvan Suomen kansallismuseo, jonka kansatieteellinen kokoelma sisältää muun muassa erinomaisen kokoelman käsityökaluja maan eri kolkilta. Työkaluissa ja käsitöissä esiintyneiden piirteiden tutkimus avasikin erittäin laajoja näköaloja koko maan kulttuurihistorian tutkimukseen. Maaseudun naisten elämänpiiriä tallensivat esimerkiksi [[Astrid Reponen-Juvas]] ja [[Maija Juvas]]<ref>[https://www.finna.fi/Record/fennica.1062158 Vapauden taju]. Teosesittely. Finna. Viitattu 11.3.2015.</ref>.
Tutkimuksen pääpainona maaseutu oli aina 1960-luvulle asti, jolloin [[Turku]]un perustettiin kansatieteen professuuri. Kansatiede Turun yliopistossa sai vaikutusvaltaisen ja oppinsa Ruotsista saaneen professorin [[Ilmar Talve]]n. Hän suuntasi mielenkiintonsa erityisesti teollistuneeseen yhteiskuntaan. Tutkijoiden keskuudessa virisi pelko menettää muistitietoa teollistuvan yhteiskunnan alkutaipaleelta, sillä ajan henkilökohtaisesti kokeneet alkoivat olla vanhoja. Niinpä [[Ilmar Talve]] lähetti tutkijoita ja opiskelijoita ympäri Suomea keräämään tietoa ja valokuvia eri ammattialoilla toimivista ihmisistä.
| |||