Ero sivun ”Kulttuurihistoria” versioiden välillä

Nykyaikainen kulttuurihistoria ei rajaa [[kulttuuri]]n käsitettä pelkästään taiteelliseksi tai kirjalliseksi (korkea-)kulttuuriksi, vaan mitä tahansa inhimillistä toimintaa voidaan tutkia kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta. Hannu Salmen (2009, 4) mukaan "kulttuurihistoriassa tapahtunut muutos vastaa laajemmin humanistisissa tieteissä tapahtunutta muutosta: kulttuuristen piirteiden tai tunnusmerkkien määrittelystä on siirrytty merkitysten  ja merkityssuhteiden tutkimukseen".<ref>Salmi 2009, s.4</ref> Siten esimerkiksi [[politiikka]]a voitaisiin tarkastella kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta käsin. Kulttuurihistoria on läheistä sukua monille humanistisille ja yhteiskuntatieteille, esimerkiksi [[folkloristiikka|folkloristiikalle]] ja [[antropologia|antropologialle]].

Kari Immonen (2002, 25) määrittelee kulttuurihistorian seuraavasti:

:Kulttuurihistoria tarkastelee ilmiöitä historiallisina ja kulttuurisina. Se katsoo, että kaikki elämismaailman ilmiöt kuuluvat oman moniaikaisen ja monikerroksisen nykyhetkensä muodostamaan kokonaisuuteen. Kulttuurihistoria pyrkii ulottamaan katseensa kulttuurin perustassa vaikuttaviin syvärakenteisiin ja niihin suhtautumisen ja maailmanjäsentämisen tapoihin, jotka ovat elämismaailman ilmiöiden perustana. - - - Tästä näkökulmasta kulttuurihistoria kohtaa elämismaailman kaikessa rikkaudessaan, ilman hierarkista arvottamista. Se ei tee eroa arjen ja juhlan, eliitin ja populaarin, korkean ja matalan tai tavallisen ihmisen ja valtaapitävien välillä. Kulttuurin eri alueet jäsentyvät ihmisen valintojen tasaveroisiksi kohteiksi, elämäntavan osiksi.<ref>Immonen 2002, s.25</ref>