Ero sivun ”Konstantinuksen lahjakirja” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p typo |
lis. |
||
Rivi 2:
'''Konstantinuksen lahjakirja''' ({{k-la|Constitutum Constantini}} tai ''Constitutum domini Constantini imperatoris'') on todennäköisesti 700-luvun lopulla tai 800-luvun alkupuolella väärennetty dokumentti, joka antaa ymmärtää olevansa keisari [[Konstantinus Suuri|Konstantinus Suuren]] useita satoja vuosia aiemmin kirjoittama.<ref name="heik">{{Kirjaviite | Tekijä=Tuomas Heikkilä, Samu Niskanen | Nimeke=Euroopan synty | Julkaisija=Edita | Sivu=59 | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-37-4182-6}}</ref>
Lahjakirjassa Konstantinus antaa [[paavi]] [[Sylvester I]]:lle ja hänen seuraajilleen vallan [[Rooma]]an ja [[Länsi-Rooma]]n kaupunkeihin.<ref name="heik"/> Tämä oli niin sanottu [[Pietari (apostoli)|Pyhän Pietarin]] perintö. Lisäksi asiakirjan mukaan paaville annettiin keisarin arvomerkit ja papeille [[Rooman senaatti|senaattoreja]] vastaava arvo.<ref name="heik"/> Konstantinukselle jäi lahjakirjan mukaan [[Itä-Rooma]]. Lahjakirjan mukaan lahjoituksen syynä oli paavin keisarille antamat kristinuskoa koskevat neuvot. Paavi oli lahjakirjan mukaan myös kastanut hänet.<ref name="heik"/> Lahjakirjassa mainitaan myös, että Konstantinus on tarjonnut paaville omaa keisarinkruunuaan, mutta paavi oli kieltäytynyt siitä.<ref name="sarsila">Juhani Sarsila: ''Historian väärennöksiä ja väärentämisen historiaa'', s. 38–43, 47, 51. Otava 1988.</ref>
Lahjakirjassa sanotaan myös, että sen sisällön kyseenalaistavat henkilöt joutuvat ikuiseen kadotukseen, saavat vastaansa apostolit [[Pietari (apostoli)|Pietarin]] ja [[Paavali (apostoli)|Paavalin]] ”tässä ja tulevassa elämässä”, joutuvat turmioon [[Saatana]]n mukana ja palavat alimmassa [[Helvetti|helvetissä]].<ref name="sarsila" />
Rivi 12:
Konstaninuksen lahjakirjan nojalla voitiin väittää Rooman keisareille aiemmin kuuluneen maallisen vallan siirtyneen paaveille. Lisäksi [[Sydänkeskiaika|sydänkeskiajalla]] paavinistuin alkoi tulkita asiakirjaa entistäkin rohkeammin. Esimerkiksi vuonna 1155 englantilaissyntyinen paavi [[Hadrianus IV]] ilmoitti luovuttavansa koko [[Irlanti|Irlannin]] Englannin kuningas [[Henrik II (Englanti)|Henrik II:lle]] vedoten siihen, että Konstantinuksen lahjakirjassa ”kaikkien saarten sanotaan kuuluvan Rooman kirkolle”. Todellisuudessa lahjakirja ei mainitse mitään kaikkien saarten kuulumisesta kirkolle. Osa keskiajan paaveista julisti lahjakirjan perusteella paavin herruuden ulottuvan koko maailmaan. Tämä huipentui paavi [[Bonifatius VIII|Bonifatius VIII:n]] vuonna 1302 julkaisemassa [[Unam Sanctam]] -bullassa.<ref name="sarsila" />
Kirkon piirissä Konstantinuksen lahjakirjaa pidettiin pitkään aitona, mutta sen sisältö kyseenalaistettiin muualla jo keskiajalla.<ref name="heik"/> Lahjakirjan aitoutta epäili julkisesti ensimmäisenä [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan]] keisari [[Otto III]] vuonna 1001, samassa yhteydessä kun hän lahjoitti paaville lisää maita keisarillisena armonosoituksena. Katolinen kirkko kuitenkin puolusti kiivaasti lahjakirjan aitoutta ja vuoden 1184 Veronan synodi julisti sen epäilyn harhaoppiseksi rikokseksi. Ainakin kaksi henkilöä poltettiin roviolla, kun he olivat kyseenalaistaneet lahjakirjan aitouden.<ref name="sarsila" /> Humanistit [[Nicolaus Cusanus]] ja [[Lorenzo Valla]] todistivat lopulta lahjakirjan väärennökseksi [[tekstianalyysi]]n avulla.<ref name="heik"/> Kun paavi [[Eugenius IV]] oli havitellut itselleen [[Napolin kuningaskunta]]a, oli Napolin kuningas [[Alfonso V (Aragonia)|Alfonso]] värvännyt Lorenzo Vallan tekemään propagandaa paavia vastaan. Vuonna 1440 Valla julkaisi pamfletin ''De falso credita et emenita Constantini donatione declamatio'' (”Tutkielma Konstantinuksen väitetyn lahjakirjan väärennöksestä”).<ref name="sarsila" /> Hän huomasi, että tekstissä esiintyi latinankielisiä ilmaisuja, joita ei käytetty vielä lahjakirjan väitetyn syntyhetken aikaan.<ref name="heik"/> Paavi [[Pius VI]] myönsi lahjakirjan väärennökseksi lopulta vuonna 1789.<ref name="sarsila" />
On pidetty mahdollisena, että sama henkilö, joka väärensi Konstantinuksen lahjakirjan, laati myös talvella 755–756 niin sanotun Pietarin kirjeen, eli paavi [[Stefanus III]]:lta frankkien kuningas Pipin Pienelle pyhän Pietarin nimissä lähetetyn avoimen kirjeen, jossa pyydettiin frankkeja auttamaan paavia sodassa [[Langobardit|langobardeja]] vastaan.<ref name="sarsila" />
== Viitteet ==
| |||