Ero sivun ”Kino-Palatsi” versioiden välillä

44 merkkiä lisätty ,  5 vuotta sitten
muotoiluja ym; kai tästä löytyisi jotakin vanhoja julkaisuvapaita valokuvia?
(Lisätty lähde ja korjattu tieto suunnittelijasta.)
(muotoiluja ym; kai tästä löytyisi jotakin vanhoja julkaisuvapaita valokuvia?)
{{Korjattava/kuvitus}}
'''Kino-Palatsi''' oli [[Helsinki|Helsingissä]] [[Pohjoisesplanadi]] 39:ssä [[Keskuskatu (Helsinki) |Keskuskadun]] kulmatontilla vuosina 1911–1965 toiminut 786-paikkainen [[jugend]]-tyylinen [[elokuvateatteri]], jonka suunnitteli arkkitehti [[Valter Jung]].<ref name="PT">Antti Manninen: Puretut talot, 100 tarinaa Helsingistä, Helsingin Sanomat, Karisto, Hämeenlinna, 2004</ref> Kino-Palatsi toimi [[Suomi-Filmi]]n ensi-iltateatterina, ja siellä pidettiin myös konsertteja ja kauneuskilpailuita. Rakennus on sittemmin purettu nykyisen [[Akateeminen kirjakauppaKirjakauppa|Akateemisen kirjakaupanKirjakaupan]] [[Kirjatalo]]n tieltä.
 
Elokuvateatteri käytti aluksi nimeä Maxim, mutta nimi muuttui, kun Suomi-Filmi osti teatterin 1919. Teatterirakennus sijaitsi korttelin sisällä, ja sinne päästiin [[Eliel Saarinen|Eliel Saarisen]] vuonna 1921 suunniteleman [[Suomen Käsityöläis-Osakepankki|Käsityöläispankin]] talon kautta. Tässä talossa oli myös Suomi-Filmin pääkonttori.
 
Teatterin oli tilava ja suosittu, ja sille leimaa antava piirre oli klassinen ns. kreikkalaistyylinen sisustus pylväineen ja koristeellisine seinineen. Erityisen tunnettu oli sen Keskuskadulle auennut holvimainen sisäänkäynti, johon urheilusukeltajat muodostivat [[kunniakuja]]n [[Jacques Cousteau]]n elokuvan ''[[Hiljainen maailma]]'' kutsuvierasnäytännön edellä kesällä 1965. Teatterin ongelmana oli kuitenkin alusta lähtien teatterisalin kokoon nähden liian ahtaat aulatilat.{{kenen mukaan}}
Teatterin ongelmana oli kuitenkin alusta lähtien teatterisalin kokoon nähden liian ahtaat aulatilat.{{kenen mukaan}}
 
Teatterin omistaja ajautui 1960-luvulla taloudellisiin vaikeuksiin eikä pystynyt enää yllä pitämäänylläpitämään tätä kylläkin suosittua teatteria. Kiinteistön vuokrasopimuksen päättyessä vuonna 1965 kiinteistö myytiin [[Stockmann]]|Stockmann Oy:lle;]]. arkkitehtiArkkitehti [[Alvar Aalto]] suunnitteli tiloihin uusia toimintoja, tärkeimpänä [[Akateeminen kirjakauppa|Akateemisen Kirjakaupan]].
 
== Kino-Palatsin pilvenpiirtäjähanke ==
 
Vuonna 1928 Suomi-Filmi tilasi arkkitehti [[Väinö Vähäkallio]]lta suunnitelman samalle tontille rakennettavasta [[pilvenpiirtäjä|toimistopilvenpiirtäjästä]], johon oli tarkoitus saada tilat Suomi-Filmin pääkonttorille, studioita sekä avarat aulatilat elokuvateatteri Kino-Palatsille. Vähäkallion ensimmäinen ehdotus oli 68 metriä korkea rakennus, jossa olisi ollut 17 maanpäällistä ja yksi maanalainen kerros. Esikuvana suunnitelmalle olivat [[New York]]iin samoihin aikoihin valmistunut 40-kerroksinen [[Paramount Pictures|Paramount]]-elokuvayhtiön pilvenpiirtäjä sekä [[Tukholma]]n [[Kungsgatan]]in kaksoistornit.
 
Helsingin kaupungin [[rahatoimikamari]] suositti kuitenkin yhtiön jättämän rakennuslupahakemuksen hylkäämistä huhtikuussa 1928 ja toistamiseen vuotta myöhemmin. Monet arkkitehdit suhtautuivat suunnitelmaan kriittisesti, mutta lehtien palstoilla asiaan suhtauduttiin myönteisemmin. Vuonna 1930 tehtiin uusi suunnitelma, jossa rakennus oli madaltunut 11-kerroksiseksi, ja Helsingin kiinteistölautakunta puolsikin suunnitelmaa 1931 tietyin varauksin. Tässä vaiheessa Suomi-Filmin taloudellinen tilanne oli kuitenkin lamakauden myötä jo heikentynyt niin paljon, että hankkeesta luovuttiin.
== Viimeiset vaiheet ==
 
Stockmann osti Kino-Palatsin tontin vuonna 1963, ja sekä korttelin keskellä sijainnut teatterirakennus että kadun varressa ollut pankkirakennus purettiin vuonna 1965 sen jälkeen, kun vuokrasopimus olivuokrasopimuksen päättynytpäätyttyä. Viimeiseksi sielläKino-Palatsissa useita kertoja esitetyksi elokuvaksi jäi [[Agatha Christie]]n aiheeseen perustunut ''[[Murha hotelli Laukassa]]''. Kino-Palatsin jäähyväisnäytöksessä [[1. huhtikuuta]] [[1965]] järjestetyssä jäähyväisnäytöksessä esitettiin [[Risto Orko]]n ''[[Jääkärin morsian (vuoden 1938 elokuva)|Jääkärin morsian]]'', joka oli vapautettyvapautettiin esityskiellosta tätä esitystänäytöstä varten. Kino-Palatsin tilalle valmistui 1967-19691967–1969 Alvar Aallon suunnittelema Akateemisen kirjakaupan Kirjatalo. Akateemisen kirjakaupan valopiha sijaitsee Kino-Palatsin teatterisalin paikalla.
 
Nykyään Helsingissä toimii [[Kaisaniemenkatu|KaisaniemenkadunFinnkino]]n varrella onelokuvateatteri [[Kinopalatsi (Helsinki)|Kinopalatsi]]-niminen monen[[Kaisaniemenkatu|Kaisaniemenkadun]] elokuvateatterin kokonaisuusvarrella.
 
Muun muassa Kino-Palatsin purkua kuvataan [[Risto Jarva]]n elokuvassavuoden Onnenpeli1965 vuodeltaelokuvassa 1965''[[Onnenpeli]]'', jossa elokuvan päähenkilö, aikauslehden toimittaja Jussi, valmistelee artikkelia Helsingin keskustasuunnittelusta.
 
== Lähteet ==
70 325

muokkausta