Ero sivun ”Kino-Palatsi” versioiden välillä

'''Kino-Palatsi''' oli [[Helsinki|Helsingissä]] [[Pohjoisesplanadi]] 39:ssä [[Keskuskatu (Helsinki) |Keskuskadun]] kulmatontilla vuosina 1911–1965 toiminut 786-paikkainen [[jugend]]-tyylinen [[elokuvateatteri]], jonka suunnitteli arkkitehti [[Valter Jung]].<ref name="PT">Antti Manninen: Puretut talot, 100 tarinaa Helsingistä, Helsingin Sanomat, Karisto, Hämeenlinna, 2004</ref> Kino-Palatsi toimi [[Suomi-Filmi]]n ensi-iltateatterina, ja siellä pidettiin myös konsertteja ja kauneuskilpailuita. Rakennus on sittemmin purettu nykyisen [[Akateeminen kirjakauppaKirjakauppa|Akateemisen kirjakaupanKirjakaupan]] [[Kirjatalo]]n tieltä.

Teatterin oli tilava ja suosittu, ja sille leimaa antava piirre oli klassinen ns. kreikkalaistyylinen sisustus pylväineen ja koristeellisine seinineen. Erityisen tunnettu oli sen Keskuskadulle auennut holvimainen sisäänkäynti, johon urheilusukeltajat muodostivat [[kunniakuja]]n [[Jacques Cousteau]]n elokuvan ''[[Hiljainen maailma]]'' kutsuvierasnäytännön edellä kesällä 1965. Teatterin ongelmana oli kuitenkin alusta lähtien teatterisalin kokoon nähden liian ahtaat aulatilat.{{kenen mukaan}}

Teatterin omistaja ajautui 1960-luvulla taloudellisiin vaikeuksiin eikä pystynyt enää yllä pitämäänylläpitämään tätä kylläkin suosittua teatteria. Kiinteistön vuokrasopimuksen päättyessä vuonna 1965 kiinteistö myytiin [[Stockmann]]|Stockmann Oy:lle;]]. arkkitehtiArkkitehti [[Alvar Aalto]] suunnitteli tiloihin uusia toimintoja, tärkeimpänä [[Akateeminen kirjakauppa|Akateemisen Kirjakaupan]].

Vuonna 1928 Suomi-Filmi tilasi arkkitehti [[Väinö Vähäkallio]]lta suunnitelman samalle tontille rakennettavasta [[pilvenpiirtäjä|toimistopilvenpiirtäjästä]], johon oli tarkoitus saada tilat Suomi-Filmin pääkonttorille, studioita sekä avarat aulatilat elokuvateatteri Kino-Palatsille. Vähäkallion ensimmäinen ehdotus oli 68 metriä korkea rakennus, jossa olisi ollut 17 maanpäällistä ja yksi maanalainen kerros. Esikuvana suunnitelmalle olivat [[New York]]iin samoihin aikoihin valmistunut 40-kerroksinen [[Paramount Pictures|Paramount]]-elokuvayhtiön pilvenpiirtäjä sekä [[Tukholma]]n [[Kungsgatan]]in kaksoistornit.

Stockmann osti Kino-Palatsin tontin vuonna 1963, ja sekä korttelin keskellä sijainnut teatterirakennus että kadun varressa ollut pankkirakennus purettiin vuonna 1965 sen jälkeen, kun vuokrasopimus olivuokrasopimuksen päättynytpäätyttyä. Viimeiseksi sielläKino-Palatsissa useita kertoja esitetyksi elokuvaksi jäi [[Agatha Christie]]n aiheeseen perustunut ''[[Murha hotelli Laukassa]]''. Kino-Palatsin jäähyväisnäytöksessä [[1. huhtikuuta]] [[1965]] järjestetyssä jäähyväisnäytöksessä esitettiin [[Risto Orko]]n ''[[Jääkärin morsian (vuoden 1938 elokuva)|Jääkärin morsian]]'', joka oli vapautettyvapautettiin esityskiellosta tätä esitystänäytöstä varten. Kino-Palatsin tilalle valmistui 1967-19691967–1969 Alvar Aallon suunnittelema Akateemisen kirjakaupan Kirjatalo. Akateemisen kirjakaupan valopiha sijaitsee Kino-Palatsin teatterisalin paikalla.

Nykyään Helsingissä toimii [[Kaisaniemenkatu|KaisaniemenkadunFinnkino]]n varrella onelokuvateatteri [[Kinopalatsi (Helsinki)|Kinopalatsi]]-niminen monen[[Kaisaniemenkatu|Kaisaniemenkadun]] elokuvateatterin kokonaisuusvarrella.

Muun muassa Kino-Palatsin purkua kuvataan [[Risto Jarva]]n elokuvassavuoden Onnenpeli1965 vuodeltaelokuvassa 1965''[[Onnenpeli]]'', jossa elokuvan päähenkilö, aikauslehden toimittaja Jussi, valmistelee artikkelia Helsingin keskustasuunnittelusta.