Ero sivun ”Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta” versioiden välillä

Juutalaisia oli Valko-Venäjän väestöstä ennen vuotta [[1941]] 820 000 henkeä. [[Holokausti]]ssa heistä sai 650 000 henkeä surmansa. Sisäisissä raporteissaan miehittäjät ilmaisivat huolensa siitä, että minskiläisiä ei saatu yllytettyä juutalaisten vainoamiseen eivätkä he ymmärtäneet juutalaisten muodostamaa "rodullista uhkaa". Valkovenäläisiä tuntuukin vaivanneen pelko siitä, että he olisivat seuraavia surmattavia.<ref> Ikonen,S.: Valko-Venäjän neuvostoaika: Tuhon ja menestyksen tarinat, 71-72,2009</ref>

 

 

Saksalaismiehittäjät ryhtyivät keräämään yhteistoimintaan halukkaista henkilöistä hallintovirkamiehiä. Perustettiin "Valko-Venäjän kansallinnen oma-apu (BNS)." Sen tarkoituksena oli järjestää terveydenhuoltoa ja yhteiskunnallista valvontaa. Sen toimialuetta laajennettiin koskemaan myös koulutusta ja kulttuuria. Valkovenäläisyyttä suosittiin venäläisyyden kustannuksella lehdistössä, ammattiliitoissa ja opetuksessa. Myös uskonnollista toimintaa elvytettiin.<ref>Ikonen,S.: Valko-Venäjän neuvostoaika 1: Tuhon ja menestyksen tarinat, 72,2009</ref>

 

Valko-Venäjällä toimi saksalaismiehityksen aikana myös kansallismielisiä partisaaneja.<ref> Ikonen,S.: Valko-Venäjän neuvostoaika: Tuhon ja menestyksen tarinat, 75,2009</ref>

=== Jälleenrakennusaika ===

Sodan jälkeen 1945 Puola joutui muodollisestikin luovuttamaan Neuvostoliiton vuonna 1939 ja uudelleen 1944 valtaaman itäisen alueensa, jonka pohjoisosa siirtyi virallisestikin Valko-Venäjälle.